Hei me säilötään

 Tänään oli bernhardinkoirien 50-vuotisjuhlaerikoisnäyttely Hämeenlinnassa, me ei oltu mukana, koska päätin, että minun koomikkoni ei tarvi osallistua näyttelyyn ja kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kotimatka sujuikin sitten reippaasti vaikka Minca löysikin "pienen" risun mitä piti sitten kantaa mukana.

On hän sellainen metsien kulkija oikea metsärinsessa. 😍 Lenkin aikana saatiin idea että lähdetään sieneen ja niin me sitten lähdettiin ja saatiinkin sieniä. Opettelin marinoimaan sieniä ja tein niitä kolmella eri marinointiliemellä nyt on erilaisia makuja mitä maistella. Pakkaseen laitettiin monta pussia myöhempää käyttöä varten.

Eli olkoon tämä päivä meidän säilöntäpäivä.

Suomen luonnon päivä

 Tänään juhlitaan taas Suomen luonnon päivää, se on yksi juhla päivä mitä arvostan. Suomen luonto on kaunis, puhdas ja korvaamaton. On niin hienoa että omassa kotimaassa on ihana luonto ja vehreys. Me juhlittiin tätä päivää suomalaisella lähi ruualla osa hankittiin sadonkorjuu markkinoilta tuosta Liedon keskustasta saatiin ihania porkkanoita ja sipuleita. Metsästä poimittuja sieniä ja lähitilan luomulihaa, tomaatteja ja papuja kasvihuoneesta jopa olikin herkun ainekset kasassa.

Porkkanat näyttävät tummilta mutta ei ne ole karrelle palaneita vaan ne olivat väriltään liiloja ja kun ne caramelization niin näyttävät tummilta. Tuo ostamani punasipuli oli todella maukasta. Aamulla satoi vettä todella voimallisesti ja kun koirat herättivät viiden aikaan ja avasin oven niin  kumpikin olivat nopeasti takaisin makkarissa vain minä seisoin ja katselin sadetta. Kun seuraavan kerran herättiin kävi Minca äkkiä pissalla mutta Rose´ei todellakaan aikonut kastella tassujaan.

Seuraavana sitten vuorossa onkin ihana lämpöinen sauna.

Taas kaikkea kivaa

 Tänään on ollut taas niin kiva päivä. Aamulenkillä Rose´kin teki pienen lenkin ja jalka näyttää hieman paremmalta. Se on paras uutinen.  Kauppareissulla minä löysin niin ihanat verhot ne olivat kuin piste  remontoidulle olohuoneelle.

Sitten mieheni yllätti minut hän kysyi mennäänkö ostamaan yhteiset sormukset vuosipäivän kunniaksi. No arvaatte varmaan että se sopi minulle. Tämä oli kuin vihkivalan uudistaminen.

Katseltiin monenlaisia sormuksia, mutta kuitenkin päädyimme näihin sileisiin hieman reunoista hiottuihin ja tällä kertaa koska tämä ihana ehdotus tuli mieheltäni niin hän sai päättää mitkä otetaan. Kyllä se taitaa rakastaa vaikka ei sitä joka välissä olekaan huutelemassa. Näin kiva päivä tänään ja kun me juhlittiin niin koiratkin saivat kyllä oman herkkunsa, oli keitettyä sydäntä ja possun jauhelihaa.

Valmista tuli

 Olohuone on valmis ja kaikki tavarat on laitettu paikoilleen. Jos vaatteet kutistuvat roikkuessaan vaatekaapissa niin kuinka ihmeessä astiat ja koriste-esineet turpoavat ollessaan yhden yön muuttolaatikoissa. Millään ei meinannut tavarat mahtua takaisin kaappeihin vaikka kuinka yritin asetella samoihin paikkoihin kun missä ne minun mielestäni olivat olleet. Nyt kuitenkin kaikki ovat löytäneet paikkansa. Olen niin tyytyväinen lopputulokseen. Minca oli niin hauska hiipi aina ihan muina koirina tutkimaan mitä me touhutaan ja tutki tavaroita muuttolaatikoissa. Minca on niin erilainen, jos Rose´on välillä sitä mieltä, että ei pysty kävelemään lattassa olevan sauman yli niin Mincaa ei sitten haittaa vaikka olisi minkälaisia esteitä sieltä vaan tunkee jostain raosta.

Vähän pitää välillä painia, vaikka mamma kuinka kieltäisi ja muistuttaisi että Rose´n jalka on kipeä. 

Mutta eihän tassuun voi sattua jos pitää ne taivasta kohden nostettuna.

Remonttia

 Tänään oltiin aamusta lenkkeilemässä, Rose´nkin  oli pakko päästä mukaan ja hän oli tyytyväinen kun sai hetken matkaa kulkea mukana ja sitten suostui kääntymään kotia kohti ja me Mincan kanssa jatkettiin metsään.

Ihania punaisia mättäitä, mutta puolukat eivät ole vielä kypsiä, alapinta on vielä valkoinen. Loppu päiväksi keksittiin Harryn kanssa kivaa yhtistä tekemistä.

Hajottaminen on tosi mukavaa puuhaa, mutta kyllä se uusi pinta kuitenkin vie voiton. Ihanaa kun näkee oman käden jäljen. Suurin homma oli tyhjentää kaikki astia kaapit ja siirrellä painavia huonekaluja. Parveke on täynnä muuttolaatikoita joissa astioita joten tiedän mitä huomenna tulen tekemään.

Nyt alkaa olla sellainen olo että lähden katsomaan onko sängyssä tilaa vielä yhdelle.

Salaisuus paljastuu

 Ihmettelin kun Rose´ illalla katosi pari kertaa ja en löytänyt mistään, tänään katsoin, että mitä ihmettä Rose´vahtii tuota vanhaa koirankoppia missä on multasäkkejä ja kuorikesäkkejä. Rose´ei päästänyt Mincaa koppiin. Joten päätimme tarkistaa mitä siellä kopissa oikein on, no siellähän oli Rose´n vahinko pentue mistä ei meillä ollut tietoakaan. Multa ja kuorike säkit oli revitty auki ja mullat ja kuorikkeet pedattu pennulle pediksi.

Mitäs täältä mahtaa löytyä?

Rose´n "pentu"

Mulla on täällä yks juttu älä tule tänne.

Rosella on ollut huonoruokahalu ja hieman on ollut masentuneen oloinen, mutta olen yhdistänyt tuohon jalkaan nuo oireet, mutta kyllä se valeraskaus oli nyt "iskenyt" ja pentuahan siellä kopissa hoidettiin. Nyt on kopin aukkoon laitettu levy ja ovi lukkoon. 

Se oli hyvä pesä pennulle, miksi kaikki pitää aina pilata.

Se on koiralle tuo lapsen kaipuu varmasti todellista kun sitä pentua korvataan milloin milläkin yleensä lelulla. Mutta muistan kyllä meidän Turrin joka oli aina sitä mieltä, että TV:n kaukosäätimet olivat hänen lapsiaan eikä Turri halunnut niitä luovuttaa pois. Aamulla ruoka ei maistunut lainkaan, mutta nyt kuppi tyhjeni kokonaan. Eiköhän se tästä taas. Kauniita unia kaikille.

Erottamattomat

Nyt pelottaa

 

Vein keväällä kaktukseni ulos ja siellä se on viihtynyt koko kesän ja kolmin kertaistanut kokonsa. Nyt pelottaa että kun itsekin on tullut paljon ulkoiltua, että jospa ne  minunkin kilot on kolminkertaistuneet. Kyllä tuohon nyt mahtuu paljon paljon kukkia. Sain tänään kasvatistani  kauniin kuvan ja jaetaan se tässä muillekin ihailtavaksi, kohta yhdeksän vuotta ikää Lumo rouvalla.

Vaikka Rose´n jalka ei olekaan kunnossa niin pihan vartiointia hän ei ole luovuttanut

Varmistaja toimii sitten MInca tietenkin kun vain ensin ymmärtää, että mitä vartioidaan

On nämä sellaisia mussukoita.

Sadetta sunnuntaina

 Tänään on ollut hyvin epävakainen tuo sää tila, vettä on ropissut vähän väliä. Eipä kuitenkaan ole tahtia haitannut. Koiria on nukuttanut kovasti no vähän kyllä meitä ihmisiäkin.

Minca on oppinut, että silmiin laitetaan tippoja ja sitten tulee palkka. Herkkua mitä Minca odottaa on tuore kurkku voi että se on niin hyvää, myöskin keitetyt perunat ovat Mincan herkkua. Rose´kin tykkää kyllä kurkusta ja perunasta, mutta paistettu maksa on kyllä Rose´n ykkös herkku.

Tänään ajattelin vielä tehdä vohveleita kun tuli juuri puhdistettua nuo eilen poimimani mustikat.

Joskus on niin vaikeaa

 Päivitetään ensin Rose´n kuulumiset. Rose´on hyvällä mielellä, mutta muuta muutosta ei ole tapahtunut. Kevennys, ontuminen jatkuu edelleen. Käyttää kuitenkin jalkaa niin ettei ole kolmijalkainen, toki jalka kuitenkin rajoittaa liikkumista. Ruokahalua ei juurikaan ole, mutta houkuttelemalla sain tänään syömään hieman paistettua maksaa ja omaa ruokaansa. No vasta kaksi päivää takana lääkitys joten edelleen pidämme toivoa yllä ja rukoilemme paranemista.

Rose´lla on kuitenkin kaikki narut omissa tassuissa ja järjestys pihalla säilyy. Kun vahditaan kuka tiellä liikkuu niin siinä on oma järjestyksensä.

Minca oli tänään lenkillä ilman Roseá ja sehän oli sitten niin tylsää, että piti viihdyttää itseään kantamalla mukana tätä puun oksaa joka oli aivan liian iso ja vaikeutti liikkumista ja siinä kyllä sitten aikaa tuhlaantui. Mutta kun lapsi haluaa kantaa puita niin tuotakoon se hänelle kun kaverikin jäi kotiin.

Taas on päivä illassa ja aika käydä levolle kauniita unia toivotan kaikille tämän maalaamani työn myötä.

Ihan itse hain

 Minulla on kyllä niin omatoiminen koira. Unohdin puhelimen kun menin kasvihuoneille ja lähdin sitten hakemaan sitä, koiria ei näkynyt missään. Hakureissu kesti ehkä kaksi minuuttia ja lopputuloksen voi nähdä sitten kuvista. Minca se oli saapunut kasvihuoneille ja huomannut avonaisen oven ja päättänyt olla hyvin omatoiminen ja hakea ihan itse kurkun ja todellakin koko kurkun juurineen päivineen.

Mamma mä löysin kurkun ihan itse, eikös olekin hyvä.

Tämä oli paras kurkku ikinä mä ihan itse löysin sen tuolta kasvihuoneesta no taisi siihen tulla mukana tuo pitkä kasvikin, ei kait haittaa?

Viikonloppu aluillaan katsotaan mitä kivaa saadaan aikaiseksi.

Rose´n tilanne

 Tänään oltiin sitten eläinlääkärissä, vaikka jouduin ottamaan tuntemattoman lääkärin kun en saanut heti aikaa omalleni niin kokemus oli erittäin hyvä. Lääkärillä oli itsellään ollut kaksi leonbergiä joten tunsi rodun hyvin. Meillä oli muutenkin hyvä yhteinen näkemys asioista.

Mutta sitten Rose´n tuloksiin. Kynnet ja anturat  ehjät.Raajoissa ei tunnu turvotusta tai kuumotusta. Ei tunnettavissa krepitaatiota. Kinnerjänne jämäkkä eikä luksoi. Polvilumpio paikoillaan eikä luksoi. Polvinivel vetolaatikkotestissä jämäkkä ja kivuton. Lonkkanivelen manipulaatio selvästi epämukavaa koiralle. Lonkkanivelessä tunnettavissa pieni hienovarainen napsahdus ajoittain. Ristiselkä kosketusarka.

Jatkotoimenpiteinä päädyttiin että kokeillaan librela pistos + tulehduskipulääke parin viikon kuurina. Jos tämä ei tuota toivottua tulosta niin sitten meille on valmiina lähete röntgenkuviin ortopedille. Tämä siis meidän tilanne tällä hetkellä. Kiitos teille kaikille jotka meitä olette muistaneet ja mukana eläneet 🙏

Olen niin huolissani

 Rose´n oikeassa takajalassa on ongelma tai en voi varmasti sanoa että ongelma on jalassa se voi olla selässä tai lonkassakin. Rose´ei varsinaisesti onnu, mutta hän astuu kummallisesti vinoon  oikealla takajalalla ja seisoessaan hän pitää jalkaa noin 0,5 cm ilmassa eikä laske koko painoa jalalle. Olen myös huomannut tänään että jalka on kaksi kertaa mennyt alta pois eli pettänyt kun hän on noussut. Rose´vetäytyy makoilemaan rauhalliseen paikkaan. Ruoka on maistunut tosi huonosti, sitä on vaikea sanoa onko ruokahaluttomuus yhteydessä tähän asiaan vai onko se valeraskauden aiheuttamaa koska sekin sopisi kuvaan. Saimme ajan huomiseksi eläinlääkäriin ja toivottavasti sitten olemme viisaampia asian suhteen. Sitä yrittää pitää itsensä kasassa ja toivoa että ainakaan pahin peikko ei toteudu. Olimme eilen hieronnassa ja halusin varmistaa, ettei kysymys ole mistään jumista, mutta myös hieroja huomasi, että Rose´ei halunnut antaa venyttää jalkaa tai suoristaa sitä.

Olen jo monena aamuna ihmetellyt kun samettiruusuissa on tosi paljon kimalaisia ja näyttää kuin ne nukkuisivat.

Kun ilma lämpenee heräävät kimalaiset henkiin ja näyttävät kuin olisivat valmiissa aamiaispöydässä. Tutkin asiaa ja toden totta nuo uros kimalaiset nukkuvat kukkasissa, koska äiti on ne heittänyt pihalle pesästä eivätkä ne saa enää palata takaisin pesään, pesässä ei mitään aikamiespoikia ruokita. Siellä ne poikamiehet sitten notkuvat kukissa odottelemassa, että uudet syntyneet kuningattaret heidät bongaisivat ja haluaisivat paritella heidän kanssaan. Tosin se koituu turmioksi koska koiras kuolee pian tämän jälkeen. Koko kimalaisyhdyskunta kuolee syksyllä ja vain uudet kuningattaret jotka ovat varastoineet siittiöitä etsivät talvehtimispaikan ja sitten heräävät keväällä ja alkavat perustaa uutta yhdyskuntaa jossa naaraat eli työläiset sitten ruokkivat ja hoivaavat uusia tulokkaita, urokset eivät osallistu töihin vaan hoitavat vain sitten sen parittelun kun kohdalle osuu. Joutuvat urokset kuitenkin etsimään oman ruokansa koska heti kun ne ovat täysikasvuisia ne eivät saa enää olla pesässä.