Etkot

 Huomenna on Harryn syntymäpäivä, mutta me juhlimme sitä jo ennakkoon tänään olipas talossa vilinää kun kaikki Harryn lapset ja lapsenlapset olivat paikalla. Viisi pientä vekaraa. Minca oli tosi kauniisti, hän nukkui vierailun ajan makuuhuoneessamme, koska lapset ovat vielä niin pieniä, että en päästä häntä heidän joukkoonsa. Varomme myös Mincan jalkaa vielä, ettei se vain kipeydy.

Kuolarakkautta

Huomenna on sitten virallinen juhlapäivä. Onnea jo etukäteen.

Rohkeiden koirien kirja

Olen kerännyt jo useita vuosia kaikenlaisia koirakirjoja ja nyt löysin taas hauskan kirjan nimeltään :Rohkeiden koirien kirjan. Kirjassa kerrotaan todellisista sankarikoirista.

 

Kirjassa kerrotaan mm. Rico nimisestä koirasta - koirien Albert Einsteinistä. Rico pystyi tunnistamaan 200 lelun joukosta pyydetyt lelut ja tuomaan ne. Kun lelujen joukkoon lisättiin uusi tuntematon lelu ja pyydettiin hakemaan se niin Rico onnistui tässäkin. Rico siis tunsi ainakin 200 sanaa.

Bobbie- pitkän matkan vaeltaja. Bobbie eksyi isäntäperheestään lomamatkalla kaukana kotoa, perhe joutui palaamaan kotiin ilman lemmikkiään. Puoli vuotta myöhemmin  perheen kotikadulle saapui koira joka oli likainen, nuhjuinen, anturat kuluneet lähes pois koira  joka oli kulkenut 4830 km päästäkseen kotiin. Koiran kotiin palusta kerrottiin sanomalehdessä ja monet ihmiset  kirjoittivat omistajille ja kertoivat nähneensä Bobbien ja ruokkineen sitä.

Kirja on täynnä tarinoita ja minun oma tarinakoirani on tietenkin Minca joka tässä kuvassa seikkailee metsässä.

Sadetta

 Tänään on ollut hurja keli aamusta alkaen ja alkoi ihan pelottamaan kun tultiin Turusta kotiin autolla niin 10 km matkalla oli 5 autoa ajanut ulos tieltä, tultiin muuten aika nätisti kotiin.

Minca on ollut väsynyt vielä tänäänkin eilisen retken jäljiltä. Minun pieni ihana kainaloinen. Hieman tuo rauhoittaminen sekoitti pienen koiran elämää kun yöllä piti useampaan kertaa piipata ja tulla mamman päälle lohtua hakemaan. Mutta siitäkin selvittiin.

Minca on kyllä ihana puhelinkoira. Hälytys kun minun puhelimeni soi on valtaisa mörinä. Vaikka en puhelinta usein kuulekaan niin Mincan mörinän kyllä kuulen.

Minca jälkitarkastuksessa

 Minca kävi tänään vielä jälkitarkastuksessa tuosta vasemman reiden revähdys vammasta. Minca rauhoitettiin ja jalka ultrattiin uudelleen. Olin itse näkevinäni että Minca keventää välillä hieman tuskin havaittavasti vasenta jalkaa ja joskus illalla kirputtaa vasenta reittä. Oikeassa olin polvessa oli vielä hieman nestettä mutta se oli väriltään jo normaalimpaa kuin viime kerralla ja koska polvessa nähtiin vielä pieniä tulehduksen merkkejä sai Minca vielä jatkohoitoa.

Minca kiipesi itse taas tuolle pöydälle ja sitten vain nostettiin pöytä ylös kun oli nukahtanut. Niin reipas tyttö. Kyllä jäi taas hyvä mieli tuosta käynnistä. Kävimme eläinlääkärin kanssa mielenkiitoisia keskusteluja hoidon välissä, hienoa kun hän selittää kaikki asiat niin ymmärrettävästi ja välillä huumorikin saa sijansa.

Vaikka näet sen silmilläsi se ei ole totta

 Kyllä nykyään ei voi enää luottaa omiin silmiinsäkään. Vai mitä mieltä olette tästä kua sarjasta.

Kuva 1: Minca ja apina

Kuva 2: Minca ja apina

Kuva 3: Minca ja apina

Kuva 4: Minca ja apina

Eikä tässä mitään kivahan se on tekoälyn kanssa leikkiä, mutta saa ajattelemaan, että mitä kaikkea tekoälyllä voikaan tehdä eikä kaikki varmastikaan ole pelkkiä hyviä asioita. Mihinkään ei voi enää luottaaa vaikka sen omin silmin näkisi. Joten todettakoon meillä ei ole apinaa, tai onhan Mincalla apinalelu. Tekoäly on hyvä palvelija niin hyvässä kuin pahassakin. Onneksi Minca säily muuttumattomana noissa kuvissa.

Minca kansainvälisesti

 Välillä on hauska katsella missä päin maailmaa tätäkin blogia katsellaan, täytyy sanoa että hieman hämmästyin. Tässä pieni tilasto missä tätä blogia on helmikuun aikana katsottu. Yhteensä katselukertoja on yli 900. Suomi on tietenkin ykkösenä katselukerroissa.

Suomi 369

Iso-Britannia 174

Yhdysvallat 115

Vietnam 44

Kiina 17

Saksa 13

Singapore 11

Bangladesh 8

Norja 6

Brasilia 5

Kanada 5

Kolumbia 3

Algeria 3

Itävalta 2

Sveitsi 2

Ecuador 2

Intia 2

Filippiinit 2

Angola 1

Muut 116

Voisikohan tästä vetää varovaisen johtopäätöksen, että Minca on ihan tunnettu maailmallakin.

Minca lähettää terveisiä kaikille blogin seuraajille niin ulkomailla kuin koti Suomessakin.

Hello to all our international friends!

I would like to take a moment to warmly welcome all of you who are following Minca’s blog from different parts of the world. It truly means so much to us that Minca’s story, everyday adventures, and special moments reach beyond borders.

Thank you for being here, for reading, for supporting, and for sharing this journey with us. Your kind comments and encouragement make blogging even more meaningful.

We are so happy to have you as part of Minca’s extended family!

With love,
Arja & Minca 🐾

Nyt sitä on

 Ihan käsittämätön määrä lunta on satanut ja saimme aamulla ihan kahlata lumihangessa. No Mincasta se oli tietenkin tosi mukavaa.

Korvat lepattaen Minca paineli kinoksissa. Kaikki pallotkin olivat hautautuneet lumihankeen. Onneksi Minca auttoi kolaamaan lunta roikkumalla kolan reunassa  Metsälenkkikin oli aika luminen ja vaati kuntoa kahlata umpihangessa kun polut olivat kadonneet.

Maisema oli niin kaunis vaikkakin hyvin luminen. Peurat ja ketut olivat juoksennelleet lumisessa metsässä. Minca oli aivan varma että tämän "lumivyöryn" alle on jäänyt jotain löydettävää.

Pää työnnettiin hankeen ja joka paikassa piti kaivaa ja löytyihän pihalta sitten keppejä ja palloja.

Tosi hauskaa oli.

Onnellinen koira

 Miten sitä voikaan ilahtua jostain kommentista. Olen aina yrittänyt tehdä kaikkeni, että eläimeni voisivat hyvin ja olisivat onnellisia. Tänään laitoin FB:n muutaman kuvan ja niissä luki kommenttinia : Voi miten onnellinen se on 😍. Kyllä minusta itsestänikin tuntuu, että näistä kuvista välittyy onnellisuus.

Pois tieltä risut ja männynkävyt täältä tulee Minca. Vauhdilla näytti tulevankin on se niin hassu pieni eläin. Oltiin tänään metsässäkin.

Vähän karsittiin oksia kaatuneesta puusta ne Minca kyllä löytää.

Niin ylpeä koira

 Tänään oli aivan ihana auringonpaiste kun päästiin lenkille. Aurinko suorastaan lämmitti. Minca sitten löysi taas uuden ison pitkän kepakon mitä alkoi raahata mukanaan. Keppi sotkeutui välillä hihnaan ja välillä sillä paukuteltiin taluttajan jalkoihin ja olinpa kerran saada mustan silmän kun kepakko heilui. Onneksi matkan edetessä kepistä aina irtosi paloja kun Minca sitä pureskeli. Koti pihaan päästyämme kepistä oli jäljellä kuvien kertoman verran, mutta Minca oli niin ylpeä päästyään kepin kanssa kotipihalle.

Risu-Iita lenkkeilee

 Mincan kanssa lenkkeily on aina seikkailu, olisihan se ihan tylsää vain narussa suoraan kävellä, mutta kun nappaa mukaansa aina jonkun pikku risun niin johan syntyy vipinää.

Minca oli taas tänään niin ylpeä löytämästään hienosta kepistä minkä sitten kuljetti mukanaan. Välillä puree poikki jonkun oksan että on helpompi kantaa mukana. Välillä hihna on niin solmussa kun oksat sotkeutuvat siihen.  Minca on tosi sitkeä kantamaan mukanaan kaikkea hienoa mitä löytää.