Kiva päivä

Tänään kävimme katsomassa Leo-herra Banjoa ja Leo-neiti Perlaa. Olipas niin mukavaa, ihanaa kun kisastudiossa Banjon suuri komea pää lepäsi sylissäni ja sain upotaa sormeni turkin uumeniin ja koira ummisti silmänsä ja nautti hieronnassta. Koirat olivat iloisia ylimääräisestä namitankkauksesta, kasvattaja on vähän kuin mummo saa hemmotella koiria nameilla. Pihalla sitä vauhtia riitti, siitä piti huolen naisenergia vai pitäisikö sanoa narttuenergia. Kameraa ei tänään ollut mukana joten laitetaan tähän joku aikaisemmin otettu kuva.

Ihana Banjo herra

Tässä toinen ihanuus Perla

Huomenna sitten odotetaan vieraita eli Ozzy ja Lemmy tulevat meitä tapaamaan ja sunnuntaina sitten Mooses ja Nelson joten laitetaan nyt jo kamera lataukseen.

Loma edennyt jo torstaihin

Tänään ollaan siivottu koirien kanssa. Pedit vietiin pihalle tuulettumaan ja yks kaks koirat olivat päättäneet tehdä sen viimesen päälle ja kaikki peitot ja pedit ja pari mattoa oli viety pitkin pihaa (pitkin rapaista pihaa) ja ikkunasta huomasin kun BB ja Taiga niitä yhdessä tuulettivat toinen repi vasemmalle ja toinen oikealle. Ennen tätä episodia oli sitten kaadettu puupino ja haettu polttopuita meidän takkaa varten, ongelmana vain se ettei meillä ole takkaa, no puita oli kyllä joka puolella. Joten aherrettu on kovasti. Kova työ vaatii kunnon sapuskat ja tänään taas herkuteltiin kananmunilla muun lihaherkun lisäksi.

En repinyt mattoa Biancan kanssa.

Jos revinkin mattoa niin ihan vähän vaan reunasta.

 Nyt täytyy lähteä kaupalle, sillä tänään on taas kaupantäti päivä, toivottavasti tulee paljon asiakkaita. Jotain pieniä herkkuja pitää varmasti tuoda haukuillekkin tuliaisiksi kotiin.

Muistakkin tuoda ne herkut.

 

Mummolassa

Tänään lähdettiin aamutuimaan kohti Porvoota ja äitini sekä isäni kotia. Iloiset mummo ja vaari siellä meitä odottivat ja koirat olivat innoisaan mukaan pääsystä Taiga ja Pilvi matkustivat siis mummolaan.

Isäni halusi , että koirat saavat maistaa äidin leipomaa pullaa, no minä annoin luvan antaa pikkupullan puoliksi koirille ja mitä tapahtui Taiga ei syönyt pullaa koska ei ollut sitä koskaan saanut, mutta Pilvi tunki koko pullan itseensä.

Sitten saimme kaikki sitä mailman parasta kaalilaatikkoa, mitä vain äitini osaa tehdä ja sitä söin niin paljon siis niin paljon. Isäni halusi taas, että koirat saavat maistaa kaalilaatikkoa, no saivathan ne ja se kelpasi kummallekkin, ai niin muistinko sanoa, että minä söin tosi paljon sitä.

 Pilvi kyllä tiesi mistä ne herkut olivat lähtöisin ja kenen kaveri kannatti olla, en voi ymmärtää kuinka paljon noin pieni koira pystyy syömään, sillä pitihän Pilven saada maistaa paistiakin ja perunoita.Taiga söi paistilihan, mutta perunat sai Pilvi.

Sellaiset iloiset veijarit Pilvi ja isä. Isä tykkää tosi paljon meidän koirista ja vaikka astama vaivaakin niin aina haluaa, että viemme ainakin pari koiraa vierailulle mukaan. Taiga sai tosi paljon kehuja siitä, kuinka kiltti Taigasta on tullut, no kuinkahan en tuota ole itse huomannut, no onhan Taiga kiltti kotonakin.

Rapsutuksia kyllä riitti kummallekkin koiralle ja koirilla ja meillä oli niin mukavaa. Äitini oli antanut nipsuille uuden elämän ja siellä oli pöytä täynnä koruja.

Äitini koruja.

Näpsyjen uusi elämä

Minullakin on tällainen uusi iltalaukku

Ihania kaulakoruja

Aivan upea kassi

 Äitini on tehnyt nuo työt ja niihin on käytetty yli 8000 näpsyä.

Can you smell that? - yeah, it's spring time

Tuo otsikko on poimittu tämän kuvan saamista kommenteista tuolta fb: puolelta, sopi minusta niin hyvin tähän kuvaan. Kuvassa kaksi rapaista koiraa nimittäin Milana ja Taiga. Tänään päästiin sitten vihdoin lenkille, vaikka hikeä pukkasi pintaan niin toi se itsellenikin mielen virkeyttä, ainoastaan räntäsade harmitti kun ei saatu metsäkuvia, mutta kun tultiin lenkiltä niin alkoi jo aurinkokin pilkistää ja otettiin pihalla muutama kuva. KePokin jaksoi olla hetken mukana ja huomenna viedään rapa rinsessat Porvooseen jos vain KePo jaksaa lähteä.

Pihan ilme on hyvin keväinen, sillä kaikki mikä muistutti edes hieman talvea on sulanut pois ja sillä seurauksella että nyt saa sitten aloittaa keväisen puhdistustyön ja ottaa kottikärryt lapion ja harvan ja kerätä pikku pikku palleroita mitä jostain on putkahtanut pihalle sinne sun tänne.

 Tänään myös vietetään nimppareita eli Kainolla on nimipäivät.

Onnea Kaino

Neste Diesel eli Löpö

Rampe

Naukkis

Koiria mahtui tähänkin päivään

Ei päivää ilman koiria voi kyllä kohdallani sanoa, sillä jokaiselle päivälle on jotain kivaa koira tekemistä. Kun tuo jatkuva vesi sade vain helpottaisi ettei tarvisi haukkujen olla koko ajan kuin vesisaavista nousseita. No koiria tuo sade ei näytä haittaavan, mutta kylläkin mun mattoja jne. No nyt voisi joku kysyä onko teillä mattoja juu on yksi eteisessä joka on joskus ollut matto nyt se  jotain aivan muuta. Seuraavaa lopputyötäkin tässä valmistelin jo se on mielenkiintoinen, me jokainen saimme Cesar Millanin cacen, joka meidän pitää muuttaa koiralähtöiseksi tavaksi hoitaa ongelma. Minun cacesi on Nunu - paholaiskoira. Pieni cihchu joka pelkää kaikkea ja puree kaikkea. Hieman jo aloittelin tänään tutkimaan miten tuo pieni koira olisi voinut saada koiralähtöisen avun tuohon ongelmaan.

Vauhtia ja menoa

Me mennään solmuun.

Olisipa vielä lunta.

 

Parempi näin

Kiitos sain paljon hyviä ohjeita flunssan hoidossa, mutta paras oli tämä kun eilen söin ainakin 10 tällaista ihanaa suklaapalleroa, jotka eivät edes lihota, koska sairaana mikään ei lihota. Aamulla flunssa oli sanoisinko voiton puolella ja tämä flunssalääke maistui kaiken lisäksi niin ihanalta. Kiitos Karoliina. Toki oli  ihan hyvä ohje valkosipulia varpaan väliin ja korviin ja nenään sekä inkivääriä ja kaulahuivia ja laventelia. Nyt kun olen syönyt nuo kaikki ihanat pallerot niin menen laittamaan ne valkosipulit KePon korviin ja nenää.

Eemeli

Eemeli ulkoiluttaa pehmolelua

Hertta

Amalialla on oma apuri joka pitää huolen puhdistautumisesta.

Ei mikään muu

Täytyy sanoa ettei tule mieleen mitään muuta mikä olisi saanut minut aamulla nousemaan sängystä ja raahautumaan kouluun kuin KOIRAT.  Olo oli kuin jyränalle jääneellä, mutta kun oli mahdollisuus päästä saamaan oppia siitä miten rähjäämättä hihnassa kurssia vedetään niin sitä oli vain päästä kouluun vaikka kunto oli luokkaa 0.

 Onneksi on tällaisia ystäviä jotka jakavat ihmisen surkeudenkin. Yöllä myös varpaan välit oli täynnä valkosipuleita no en tiedä oliko niistä apua kun ei ole vertailukohdetta, mutta ainakin aamulla koirat söi ne valkosipulit ja varpaat tuoksuu valkosipulille.
Harmittaa, kun koirat ei pääse edes metsään kun olo ei anna periksi liikahtaa muuta kuin sänkyyn, onneksi hoitaja ja lämittäjä on kyljessä kiinni ja pehemeä kieli lipaisee aina silloin tällöin BB on ahkerin hoitaja.

Max on kuitenkin käynyt lenkillä metsässä

Ihanuus

Belunan XL Bad Habit "Max"

Pontus päiväunilla

Kuka tulee leikkimään?

Hertta kouluttaa pehmolelua

Belunan XL Black Velvet "Hertta"

Taifan nukahtaa

Paloma ja Betu, tästä ei maisemat parane.