Tänään oli taas monessa paikassa pentunäyttelyitä ja tosi hienoja uutisia tuli tuolta Teijalta ja Masalta jotka olivat Moosen kanssa Börje Ehnbergin muistonäyttelyssä Espoossa. Tulos oli aivan upea PEK1, PU1 ja ROP + KP. ONNEA ONNEA koko porukalle ja ennen kaikkea onnittelut Teijalle ja Masalle, olette kasvattaneet Moosesta hienon koiran. Näyttelysyssä toimi tuomarina Keijo Alen.
Mä olen tainnut tehdä jotain tosi taitavasti kun kaikki ovat niin iloisia ja mä sain noita kauniita ruusukkeita, tosin tuo kaunis ruokakupppi on hieman pieni.
ONNEA ROP-pennulle
Arvostelu:
Hyvää tyypiä oleva vahva uros. Upea pää. Täysi purenta. Tummat silmät. Vahva kaula. Suora selkä, syvä rinta. Vahva luusto. Riittävät kulmaukset. Vapaat liikkeet.
Lahden Pentunäyttelyssä käytiin sitten Milanan ja Maxin kanssa tuomarina oli Veli-pekka Kumpumäki.
Meillä ei ollut ihan noin hyvää menestystä meillä oli kyllä tapahtumia ihan aamusta lähtien, ensin Milana söi ihan lähteissä puolikkaan paistin, minkä olin laittanut folioon ja tiskipöydälle, no se oli sen paistin menoa, ja kauhukuva mielessä ajatelin että oksentaa tai tekee jotain muuta haisevaa varmasti kehässä oli sen sen verran iso lihakimpale. Perille päästiin mukavasti ja kun tulimme näyttelypaikalle päätti Max ilahduttaa kaikkia tekemällä suurimman koiranläjän keskelle hallia mitä olen nähnyt ja se haju. No kaikki saatiin siivottua ja homma hoidossa, mutta mitä kummaa olipa niin hyvän tuoksuisia neitosia että Max päätti pissata ja sitten toisen kerran ja vielä kolmannen kerran. Otamme ensikerralla mukaan oman siivouspartion. Päästiin viimeinkin kehään ja siihen asti meni kohtuudella kun meisdän olisi pitänyt seisoa paikoillaan ja se mikä sai lopullisesti pienen koiran sekaisin oli tuomarin ihana kinkkuvoileipä, mitä tuomari päätti alkaa syödä juuri kun me olimme arvosteltavina, pitkät jojot alkoivat valua Maxin suupielistä ja koira steppasi ja rukoili voileipää, eipä antanut tuomari leipää. Arvostelussa kuitenkin kehuttiin Maxin päätä upeaksi, kuten myös turkkia, muutenhan Max on vielä kovasti kehitysvaiheesa, korkeutta on vaikka muille jakaa mutta massaa ei nimeksikään, no Maxilla on aikaa, lupaava nuori uros oli kuitenkin kysymyksessä ja vielä hyvä purentakin.
Tuleekohan tästä hommasta mitään vain makoilaanko vain.
Milanan parhaat puolet olivat : hyvin rakentunut narttu, tasapainoinen, hyvät mittasuhteet, erinomainen sukupuolileima, ilmeikäs narttumainen pää. Hyvä korkea säkä ja vakaa ylälinja. Liikkuu hyvin takaa. Kaunis karvapeite. Milanan sijoitus oli PN 2 + KP.
Saimme myös vieraita näyttelypaikalle, sillä pentujen isän omistaja Johanna oli päättänyt tulla katsomaan miten Resson lapset oikein pärjäävät ja emme voineet välttää kiusausta vaan heti annoimme molemmat pennut Johannalle, jotta hänkin pääsee kokemaan pentujen kanssa näyttelypaikalla oloa.
Hei mennään tänne samaan suuntaan
En minä nyt ihan tätäkään tarkoittanut, hauskaa puuhaa kahden pennun kanssa, tervetuloa vaan Johanna toistekkin mukaan. Kiitos Johannalle ihanista tuliaisista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti