sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Synttäreitä ja


Tänään käytiin sitten viettämässä synttäreitä ja kukaan koirista ei päässyt mukaan ja se johtui siitä, että me mentiin KePon kanssa moottoripyörällä.



Moottoripyörä oli putsattu ja kiillotettu ja pesty ja sitten me lähdettiin huristelemaan kohti Ruskoa. Kyyti oli kivaa pitkän talven jälkeen. Ruskolla sitten juhlittiin Harryn isän syntymäpäivää ja makoisaa voileipäkakkua olikin tarjolla kiitos kaikille. Harryn isä sai lahjaksi sipulinsiemeniä, punasipulin, valko- ja keltasipulin, vaari on kova viljelemään sipuleita ja mekin saamme aina nauttia sadon tuloksista. Harryn Lea täti kyllä oli hieman pettynyt kun ei koiria ollut mukana. BB olikin järjestänyt viime yönä minulle yllätyksen, nimittäin BB oli ottanut baaritiskiltä salmiakki ja pantterikaramellit ja lutustellut ne yhdeksi möykyksi ja liimannut sitten sohvan selkänojaan ja sohvatyynyyn kiinni, en asiaa olisi heti edes huomannus, koska peitto oli laitettu tihutyön päälle, mutta oma kantelupukki Pilvi se heti aamusta ryntäsi sohvalle haukkumaan ja näyttämään täällä on tehty pahoja. Eivät tainneet olla BB mielimakeisia kun oli sohvaan liimattu. Kukaan koiristamme ei ole koskaan ottanut mitään baaritiskiltä, mutta BB tarkistelee yön hiljaisina hetkinä mitä tarjontaa löytyy.



Diwa pieni apinatyttö, tosin Diwaa voi myös kutsua KePon kenkätytöksi, sillä Diwa vie joka aamu KePon toisen kengän pihalle jos vain ei ehdi ottaa sitä pois suusta, sillä ulos mennessä apina vaihtuu kenkään.



Kaverukset keinuttelevat auringossa



Diwa on aina tykännyt istua keinussa ja siihen nousi nytkin heti kun keinu oli paljastettu pressun alta esille.



Lotta sensijaan pelaa palloa, joka paljastui lumen alta, sitä ei edes anneta BB:lle joka myös haluaisi pelata palloa.



BB kiusaa sitten Pilveä kun ei saa äipältä punaista palloa.



Ykkösenä Lotan arvoasteikossa ovat kuitenkin kivet, ne voittavat jopa punaisen pallon.



BB ja Diwa laulavat kevät laulua.


Milanan mamma-blogi vuorokausia 9


Ja taas on yksi päivä päästy eteen päin jo yhdeksäs päivä menossa, ruoka maittaa edelleen ja se on hyvä asia.  Pentuhuone odottaa jo valmiina vattuvarpaiden tepastelua, kaikki on puhdistettu, uusi pesukone ja kuivausrumpu hankittu (edelliset hajosivat edellisen pentuen aikana). Lelut pesty ja hieman uusiakin hankinttu. Tänään oli ihan pakko koristella pentukansioiden kannet, kun ei millään meinaa malttaa odottaa. Pentukansiot kootaan vasta sitten kun tiedetään onko vauvoja tulossa, materiaali on kuitenkin aika pitkälti valmiina, vaikka aina sitä yrittää tehdä jokaisesta kansiosta hieman entistä paremman. Jospa vaikka kertoisin nyt hieman Milanan luonteesta, Milana on siis ensimmäinen oma pentuni joka Belunaan on syntynyt ja Milanan äiti Bella asustaa myös siis meillä. Milana on luonteeltaan huomattavasti vilkaampi kuin mamma-Bella joka on rauhallinen siis kun sanon rauhallinen niin tarkoitan TODELLA RAUHALLINEN. Milana on iloinen koira ja leikkisä. Milana on myös avoin ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan. Milanalla ei ole vartioimisviettiä, mutta pihalle tulijat kyllä ilmoitetaan ja odotetaan vastaan hännän huiskeella. Milana on perinyt kauniin punaisen turkin värin äidin puolelta, mutta kyllä välillä Milanasta näkyy Italialaista tai Saksalaista tempperamenttiäkin. Milana on aina ollut helppo koira kouluttaa ja opettaa koska innostuu helposti uusista asioista. Minun sydämessäni Milanalla on aivan erityinen paikka koska en koskaan unohda sitä hetkeä kun Bella-mamma putkautti tuon limaisen paketin käsiini ja olimme Bellan kanssa yhtä hämmästyneitä ja onnellisia.



Bella-mamma odottelee malttamattomana tekööhän Milana hänestä mummin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti