keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Suojelusenkelini Diwa

Diwa, rakas apinatyttöni, oli jotain paljon enemmän kuin koira, Diwa oli suojelusenkelini. Diwalla oli sydän puhdasta kultaa. Diwa rakasti minua enemmän kuin kukaan tai mikään koskaan voi , Diwalla ei ollut ehtoja Diwa vain rakasti uskollisesti ja pyyteettömästi. Jokainen joka tunsi Diwan menetti sydämmensä tuolle suurelle persoonalle. Satu kasvattaja kuvasi eilen Diwaa juuri siten millainen Diwa oli: Sadun sanoin:
"Muistan kun Diwa oli minulla ja olin iltamyöhällä sen kanssa lenkillä metsäpolulla ja sitten kuului jotain outoa ääntä ja minulle tuli pelko , että mitä se on...kunnes tajusin , että minullahan on Diwa, joka olisi varmasti puolustanut vaikka olisi karhu kävellyt vastaan.
Sellainen koira oli kaunis Diwa "
 Diwalla ei ollut mikään tyypillinen leo, Diwa oli jotain niin ainutkertaista, että ei ole sanoja kertomaan kaikkea sitä mitä apinatyttöni oli. Diwalla oli selkeä käsitys että omia rakkaita suojellaan kaikelta pahalta. Diwa sanoi mielipiteensä myös monesta muusta asiasta ja ihan selkeällä koiran kielellä. Diwa oli kaunis koira, mutta Diwaa ei pentuajan jälkeen nähty näyttelykehissä, sillä Diwan mielestä ei tuo ahtaus ollut kivaa Diwa tarvitsi ympärilleen tilaa, kun Diwa ei nauttinut näyttelyistä niin Diwan ei sinne tarvinnut mennä ja tästä syystä olen kuullut että jotkut ovat pitäneet Diwaa jopa vihaisena koirana, ne jutut olen jättänyt omaan arvoonsa. Diwaa kiltimpää koiraa ei ole montakaan, Diwa rakasti kaikkia, jokaisen pentumme Diwa otti vastaan ja toimi kaikkien leikkitätinä, kissat rakastivat isoa turvallista koiraa. kaikki vieraat toivotettiin tervetulleeksi, mutta vain muutama ihminen sai Diwan luottamuksen muut vain hyväksyttiin. ne ihmiset jotka olivat Diwalle tärkeitä saivat tuon ison tytön rakkauden pursuamaan yli äyräiden. Näitä ihmisä ei olut kovin paljon, kasvattja Satu oli aina Diwasta huippu, Tarjaa Diwa rakasti ja kertoi sen märin koiran suukoin. Myös Jasmin oli Diwalle tärkeä.
Diwa oli apinatyttö sillä Diwa rakasti pehmoleluja ja jostain syystä juuri apinoita, joita Diwalle olikin kertynut aikamoinen kokoelma. Apina piti olla mukana aina kun jotain tapahtui. Ei tarvinnut kuin sanoa Diwa missä apina niin suuresta lelukasasta kaivettiin apina.
Eilen Diwa nukahti apina kuononsa alle ja apina lähti Diwan mukaan viimeiselle matkalle, sillä ilman apinaa Diwa olisi ollut yksin.
Diwalla ja sisko Emmalla oli myös erityisen vahva side toisiinsa ja siellä Diwa ja Emma nut tapaavat sateenkaarisillan toisella puolella.
Turri koirammekin on siellä odottamassa ja ehkäpä Turri aikoinaan antoi Diwalle jotain kaukkarin sydämmestä, sillä Diwalla oli paljon ominaisuuksia jotka olisivat sopineet vaikka kaukkarille.
Kiitos Satu kun luotit lähes seitsemän vuotta sitten tämän ainutlaatuisen pienokaisen koirakseni, Diwa antoi niin paljon.
 Lähes seitsemän vuotta sain pitää Diwan luonani, Diwalla on myös yhdet pennut Yestasin kennelin kautta toivon että joku noista pennuista on saanut edes puolet Diwan ainutlaatuisuutta itselleen.
Diwan viimeinen vuosi oli vaikea, sillä Diwa sairasti spondyloosia ja  sen vaikeinta muotoa. Tämä sairaus vei Diwalta liikuntakyvyn. Diwa sairasti myös kilpirauhasen vajaatoimintaa joka saatiin lääkkeillä kuriin, mutta jostain syystä Diwan vatsa ei kestänyt lääkitystä, joten Diwalla oli pahoinvoinnin estolääkkeet. Diwalla oli loppuaikoina hyvin kovia kipuja ja kova kipulääkitys mitä vatsa ei sitten enää kestänyt. Diwan etujalassa havaittiin myös muunlaisia luustomuutoksia, joita ei lähdetty tarkemmin selvittämään koska sillä ei enää ollut merkitystä, sillä Diwan kunto vain heikkeni vaikka useita eri hoitovaihtoehtoja kokeiltiin. Diwan sopndyloosan etenimen ei ollut lainkaan tyypillistä vaan kivuliasta ja agressiivistä.
Diwan silmistä voi jo viikonloppuna lukea, mamma anna minun mennä minun on niin pahaolla. Tärkeintä on nyt , että Diwalla ei ole enää kipuja ja kaikki on hyvin. Minulta on kysytty tänään töissä  monta kertaa kuinka jaksat kuinka voit, minun on pakko vastata en jaksa mitenkään, sillä sisälläni on jotain tosi kylmää ja kovaa ja se puristaa minut lyttyyn. Mikään ei tunnu miltään samaan aikaan kaikki tuntuu niin pahalta. Sanotaan että kenellekkään ei anneta enmpää kuin jaksaa kantaa, mutta pieni pyyntö sinne jonnekkin voitko tarkistaa laskelmasi, sillä minusta tuntuu että niissä on jokin virhe, kaksi läheistä ihmistä ja kaksi rakasta koiraa ja vasta huhtikuu.
Diwan muistolle:
     Ystävälle.

Jos niin käy,että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani,niin sinun on tehtävä,mitä on tehtävä.Sillä viimeistä matkaa kukaan ei ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi-minä ymmärrän.Älä anna surusi estää sinua,sillä tänä päivänä,enemmän kuin koskaan ennen rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta,tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän.Kun aika koittaa anna minun mennä,vie minut sinne missä ne auttavat minua,mutta pysy luonani loppuun ja pidä minua lujasti ja puhu minulle kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
Tiedän että aikanaan sinäkin huomaat, se on ystävyyttä mitä minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut, niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä,että sen täytyy olla sinä,jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä,me kaksi näinä vuosina,älä anna turhaan sydämmesi itkeä.
Kaija

Diwalle:
Tuli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten,
nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä,
suru on suuri lohduton,
mut tiedän sun hyvä olla nyt on.
Liisa, Matti ja Riina 
Eemeli perheineen.
Kiitos kaikille, jotka olette osoittaneet kunnioitustanne rakkaalle Diwalleni ja jakaneet suurta suruani.

2 kommenttia:

  1. Jaksamisia sinulle ja perheellesi, Itku pääsi kun luin näitä kirjoituksia! Voimia tulevaan.

    VastaaPoista