perjantai 8. toukokuuta 2026

Porvoo mielessäin

 Ihanaa tulla kotiin kun tuo suuri sydäminen Minca suorastaan sulkee minut suosioonsa ja kieppuu ja hyörii, eikä päästä minua silmistään. Onneksi meillä oli Mincalle hieronta tänään varattuna joten sai hänkin hieman hemmottelua. Minca olisi ollut tänään oikein pusuttelu tuulella. 


Tänään meinasi olla hieman levotonta kun olisi pitänyt olla kaikkien lähellä yht´aikaa. Kerran Minca jo nousi ja lähti, meni oman pantansa luo tökkäsi sitä kuonolla ja katsoi minua, selkeästi olisi ollut lähdössä jatkettiin kuitenkin vielä hetki.

Kiitos taas Johanna /DogCare
Sitten kun tärkeimmät on kerrottu tulee kuvakertomus mitä äiti ja minä puuhasteltiin Porvoossa . Meille kun jokainen päivä on äitienpäivä niin juhlittiin sitten pidemmällä kaavalla ja meidän päiviin kuului siis mansikkakakkua, ruusuja ja poikani Toni.








Ei me pelkästään juhlittu vaan sitten me tehtiin muistelumatka Porvoossa Kokonniemen kärkeen luonnonpuistoon.










Seuraava kohde olikin sitten Porvoon uusi silta mikä on rakennettu vanhan sillan paikalle ja johtaa ei minnekään eli kun sillan ylittää päätyy kolmeen umpikujaan nimittäin jos on autolla liikkeellä, testattu on. Me ei myöskään tällä kertaa menty vanhalle rautatieasemalle, sillä viimeksi kun mentiin niin auto juuttui ratakiskoille ja se oli sitten juttu sinänsä.



Vietiin myös isän haudalle ruusu ja katseltiin kuinka ihmiset laittoivat hautoja kauniiksi.

Tapasin myös ystäväni EIjan pitkästä aikaa.



Tässä siis muutamia ihania kohokohtia minun reissultani Porvooseen. No sattuihan siellä yksi pieni kommelluskin.

Kaksi hienoa päivää vietetty äidin kanssa Porvoossa, tällä kertaa selvisimme ilman suurempia kommelluksia, tosin yksi pieni juttu sattui. Menin siis Porvooseen aika myöhään tiistai iltana ja äiti oli jo nukkumassa. Joten hiivin hiljaa sisälle, en laittanut valoja jotta äiti ei herää. Petasin itselleni pedin ja tein iltapesut ja pisut ja sitten peiton alle. Hetken oltuani paikoillani aloin ihmetellä, että haiseeko minun yöpaitani ihan hirveelle pesuaineelle. Nuuskin ja nuuskin ei se ole minun yö paitani, mitä ihmettä tässä sängyssä nyt on. Nousin ylös sänky tutkittu ihan ok, mutta mitä ihmettä minun yöpaitani alla pullottaa, no wc-raikastin se oli sitten tarttunut alushousun puntin reunaan. Voin kertoa että ei kannata ottaa wc-raikastinta petikaverikisi.
PS. Äiti osti seuraavana päivänä uuden hajusteen jos vaikka haluaisin sen vieressä nukkua


2 kommenttia: