Kaksi pientä tähteä on syttynyt pentulaatikkoa valaisemaan, ensimmäiset silmät ovat avautuneet ja lila tyttönen on pentulaatikon ensimmäinen tähtisilmä.
Tähtisilmä veljen kainolossa.
Kyllä nämä lapsukaiset kasvavat nopeaan tahtiin jo nyt alkaa harmittaa, että kohta ne lähtevät omiin koteihinsa ja minun tulee niin ikävä niitä. En uskalla KePon aikana tätä ääneen sanoa, kun sieltä tulee heti vastaus, meille ei tule enää pentuja kun niitä sitten itketään monta viikkoa, joten on viisaampi pitää suu supussa tästä asiasta.
Äidin onnea
Kun Milana meni pihalle, niin pentulaatikkoon oli hiipinyt vieras.
Kukas muu kuin vikkelä Pilvi, varovasti Pilvi haistoi vauvoja ja palasi kiireesti takaisin asunnon puolelle.
Tänään mamma pääsi vihdoin metsälenkille ja hieman virkistäytymään pentujen hoidosta ja kaverina Milanalla oli tietenkin Pilvi.
MIlana rakastaa metsässä liikkumista kuten kaikki koiramme, sillä jo pienestä pennusta asti kaikki koiramme tutustuvat metsään ja sen luontoon.
Milana ihailee metsämaisemaa pitkästä aikaa.
Tuolla ne vauvat odottavat, eiköhän mamma lähdetä kotiin ruokkimaan niitä naakkoja.
Lapset pääsivät tänään piknikille
Vai pitäisikö sanoa, että joutuivat ulkoruokintaan
Väkisinkin tulee mieleen miten kummassa se Lotta syötti 11 tällaista lapsukaista ja vielä 7 viikon ikään asti kun tuntuu että ovat jo nyt aikamoisia jytkyjä.
Kun on vatsa täynnä maitoa, voi vähän kokeilla miten se leikkiminen sujuu.
Pojat on poikia
Hei sulla ei oo yhtään hammasta? Mutta mulle kasvaa ne ja mä syön sut.
Auringon ottoa. Tänään alkoi kuumuus olla sitä luokkaa, että auringonottajat piti siirtää pentulaatikon suojiin.
Tyynyjä on monenlaisia
Aina jotain esteitä tiellä.
Ihan pihalla koko porukka.
Taas pentulaatikko nukahtaa ja palaa huomenna takaisin, kauniita unia kaikille, me lähdetään Milanan kanssa tissittämään tai kyllä se on Milana kun hoitaa sen homman ja minulla on vain tuo virallisen valvojan homma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti