Alku innostus oli valtaisa, ja vauhdilla päästiin liikkeelle. Betu ja Paloma ottivat Taigan mukaan porukkaan ja siitä sitä sitten lähdettiin taivaltamaan.
Tästä se lähtee retki kohti seikkailuja |
Juomapaikalla |
Mä en voi mennä tuonne kun mun jalat kastuu ja vedessä voi olla roskia. |
Täällä on niin mukavaa |
Karavaani kulkee |
Täällä mä olen |
Täältä mä tulen |
Minä myös minä myös |
Ja pikku-ukko vauhdissa |
Mamma käytävällä on ruuhkaa |
Taas jatketaan ja tuohon suo lampee sitten Taiga meni takastullessa, onneksi pääsi itse ylös sieltä. |
Kaunista siis vain niin kaunista |
Koirilla oli hauskaa |
Tultiinko me vai mentiinkö me? |
Miten Paloma pääsi tästä? |
Betu näyttää mallia Taigalle |
Mä osasin |
Paloma telttailee |
Taukopaikalla |
Ja niin me tytöt tehtiin nuotio |
Ja sitten syntyi makkaratikku |
Makkarat paistuu ja voi että luonnon keskellä maistuu niin hyvältä. |
Aiotsä mamma syödä sen vai soitatko sä sitä "pilliä"? |
Betu rentoutuu |
Paloma rentoutuu |
Mamma mitä tarkoittaa rentoutuu? |
Mä olen suuri karhu |
Arjan rakas pikku pöllö |
Koska kukaan ei halua tätä vettä niin mä sammutan tällä nuotion. |
Meillä on jano missä meidän vesi on tuosta kupista. |
Taiga, Betu ja Paloma |
Matkalla kohti tuntematonta |
Kukkaiskevennys |
Paloma ve Betun aina metsään ja tuli itse pois ja Betu seurasi uskollisesti perässä. |
Heikun keikun |
En mä voi mitään että metsä tarttuu mun märkään turkkiin |
Rapaisenakin voi olla kaunis tosin mun kieli putoo just. |
Kiitos Tarja-täti vedestä. |
Ihanuudet |
Heinikossa suhisee |
Kohta ollan perillä jo kuuluu kaukaa auton äänet |
Paloma meni suo-ojaan eikä päässyt ylös no onneksi Tarja sai vedettyä tytön kuiville. |
Retki oli hauska ja juttua riitti, ja se ihana hiljaisuus mikä siellä vallitsi siis jos ei oteta meidän kälätystä mukaan ja sinistäkin sinisempi taivas ja ne maisemat ja suopursun tuoksu ja lämpö. Kyllä tämä Suomen kesä on ihana kun se on ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti