Kun nenä vain on niin tarkka

 On se koiran hajuaisti uskomaton ainakin Mincalla joka löytää ihan siinä vain muina koirina kaiken mitä tien varteen on joutunut. Tänään käveltiin lenkiltä kotiin ja yks kaks sekunnissa oli Mincalla jotain suussa tällä kertaa ei onneksi käärmettä vaan sammakko, no se taisi maistua pahalta kun en ehtinyt edes komentaa pudottamaan kun sylkäisi sen  ulos suustaan, taisi olla pahan makuinen onneksi ei ollut rupikonna. Ennen tätä oltiin löydetty jonkun eläimen kakka ja se oli sekunnissa hierottu turkkiin no se pestiin sitten kotona pois. Kun päästiin kotiin niin päätettiin nauttia vielä kesän viimeisistä auringon säteistä.

Minun oma kainaloiseni. Kyllä Rose´kin saisi kainaloon tulla mutta hän on hieman eri luontoinen ei koskaan ole ollut niin ihmisläheinen kun tämä rakkauspakkaus. Rose´ mieluummin seurailee hieman sivummalla. Toki käy aina hakemassa oman osansa rapsutuksista.

On nämä koirat rakkaita meille molemmille ja kyllä elämästä jotain kaunista ja hyvää puuttuisi jos heitä ei olisi.

Syksykin on kaunis