Nyt alkaa olla ohi tuo Mincan juoksu ja se on hyvä asia. Kyllä iso koira saa aikaan jonkin verran teurastamo fiilistä, no hieman lisää siivousta niin kaikki hoituu. Haaste on tietenkin se, että Minca nukkuu sängyssä, no sänkyyn täytyy aina tuossa tilanteessa levittää suoja. No joku voisi ajatella, että eikö olisi helpompi kun ei päästäisi koiraa ollenkaan sänkyyn, no varmaan olisi, mutta sitten ei se ihana karvakaveri lämmittäisi siinä minun selkääni ja jalkojani. Tosin viime yönä heräsin siihen, että Minca nukkui poikittain jalkojeni päällä ja toisessa jalassa oli ihan järkyttävä suonenveto. Kaikkein vaikeinta oli tietenkin saada Minca hereille ja nousemaan pois jalkani päältä. Koko päivän on ollut pohje kipeä.
Nukkuminen sujuu kuitenkin ihan hyvin vaikka Minca nukkuukin päällä. Meillä on Mincan kanssa oma ilta rutiini. Se alkaa siten, että Minca on tullut viereeni ja minä kysyn oletko väsynyt ja Minca vastaa mörr ja sitten seuraava kysymys ja taas Minca mörisee, voidaan keskustella vaikka kuinka pitkään tällä tavalla. Koskaan muulloin ei Minca mörise. Ei myöskään mörise Harrylle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti