Tänään kun lähdimme lenkille niin en ehtinyt yhtään reagoida kun näin Mincalla suussa jotain mikä muistutti käärmettä, no huusin kuin henkeni hädässä ja Minca pudotti sen mitä oli suussa ja suussahan oli käärme. Mincan onneksi käärme oli kuollut ja käärme oli myös rantakäärme. Ei näyttänyt auton alle jääneeltä, en tiedä miten oli surmansa saanut mutta surma oli hänet vienyt. Tuli ainakin selväksi että Minca ei käärmeitä karta.
Loppu lenkki sujuikin sitten paremmissa tunnelmissa eikä lisää ylläreitä tullut. Tänään ollaan elvytty kotosalla eilisen kivan päivän väsymyksestä, vaikka olisi kuinka kivaa niin kyllä se vaan väsyttää. Huomenna sitten taas salille aamulla siitä se viikko alkaa. Tänään tein loput heinäseivästontut valmiiksi ja tontut odottavat joulun tuloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti