Suuren surun päivä

 Tänään on sammunut suuren sydämen hehku,  Belunan Sirius Hehku ( 13.10.2016 - 8.2.2026) jätti perheensä siirtyen vihreimmille niityille. Aamulla kaikki oli vielä hyvin. Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän kun elää vanhan koiran kanssa.

Koskaan ei tiedä kun tuon pienen palleron vie kotiinsa koska on aika täysi. Tosin Hehkun elämä oli hieman erikoinen. Hehkun kohdalla kasvattaja teki alunperin virheen kun valitsi hänelle kotia. Hehku palautui onneksi kasvattajalle takaisin kahden viikon kuluttua, koska perhe ei osannut arvata, että pentu puree lapsia ja aikuisia. Hyvä päätös palauttaa pentu. Seuraavaksi kodikseen Hehku saikin hyvän kodin tuolta Tottijärven suunnalta ja siellä Hehkulla oli tärkeä tehtävä.

Kiitos Päiville Hehkun hyvästä hoidosta ja kiitos siitä, kun et enää pystynyt oman terveytesi tähden hänestä huolehtimaan, että pystyit hänestä luopumaan ja antamaan hänelle hyvän ja arvokkaan loppuelämän. Niinpä Hehku matkasikin Seinäjoelle missä häntä vastaanottamassa olikin yllättäen oma velipoika.

Näistä siskosta ja sen veljestä tulikin sitten aivan erottamattomat kaverukset. Hehkun katseessa oli aina se todellinen elämän hehku.

Vaikka Hehkun matka lopulliseen kotiin olikin pitkä niin viimeiset neljä vuotta hän sai viettää koirakaveri Dempen ja velipoika Vegan kanssa. Hehku kyllä laittoi poikien elämään vauhtia ja meininkiä. Yhdeksän vuoden ikä ei tuntunut missään vaan vauhtia riitti aina.  Välillä tosin huilattiin yhdessä velipojan kanssa.

Olen niin kiitollinen ja onnellinen kun Päivi ja Jesse antoivat  Hehkulle loppuelämän kodin ja he saivatkin yhteistä aikaa neljä vuotta 14.2.22 päätettiin Hehkun muutosta Seinäjoelle.

Jessellä ja Päivillä on ihana eläinrakas koti ja on ilo ollut tuntea heidät pitkään ja aikoinaan jo Jyry poika  oli ensimmäinen Belunalainen Jessen perheessä. Kiitollisena ja surullisena kasvattaja toivottaa ihanalle Hehku neidille hyvää matkaa ja suree yhdessä perheen kanssa suurta menetystä.

Kuningatar on jättänyt valtaistuimensa. 

Hehku, pieni sydänvalon kantaja, tänään hiljeni tassujen tie. Mut lämpö, jonka annoit ei koskaan katoa.

Jäljelle jäivät pehmeät muistot, katse, joka ymmärsi sanattakin. Nyt juokset kevyin askelin siellä, missä kaverit odottaa.

Kiitos jokaisesta hetkestä, ystävä, siitä ilosta, jonka toit. Hehku, rakas, sydämissämme asut ikuisesti.

Hyvää matkaa pikku Belunalainen rakkaudella kasvattaja.