maanantai 18. lokakuuta 2021

Karan kanssa metsäilemässä

 Kylläpäs metsässä oli tänään vauhtia kun pikkuinen Kara tuli käymään. Keelakin innostui hieman leikkimään pennun kanssa. Kyllä nuo leopennut ovat niin ihania.

Mä olen piilossa

Mä syön jäkälää se on niin hyvää, olen poro.

Kukaan ei näe mua.

Täällä mä olen voin ehkä kohta tulla sinne.

Keela on kyllä niin paljon piristynyt tuon hoidon jälkeen, että todellakin leikki pennun kanssa. Tässä neidistä ei sitten kuvia ollut kovin helppo saada, koska oli koko ajan jossain ja vauhdilla vaihtoi paikkaa.





Kara on kyllä rohkea ja todella utelias pentu vaikka ikää on vasta piirua vaille puoli vuotta. Uskon että Kara tulee vielä olemaan Annalle hyvä harrastekoira, palkkautuu helposti ja on energinen ja tykkää tehdä asioita.


Kiva kun kävitte meitä ilahduttamassa.


sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Maunoa ja Väinöä hoitamassa

 Minulla olikin hieman erilainen viikonloppu, no koiria ei tästäkään viikonlopusta puuttunut. Matkustin Porvooseen Maunoa ja Väinöä tapaamaan, sillä poikani Toni lähti vaimokkeensa kanssa risteilylle. Kyllä pienetkin koirat ovat niin ihania.


Minulla oli hieman ongelmia noiden vikkelien  poikien kanssa kun hihnat oli koko ajan solmussa. Toisena suurena ongelmana oli se, että näiden koirien jätökse piti kyllä "suurennuslasilla" etsiä jotta ne voi kerätä pois. Tien varret vielä täynnä ruskeita lehtiä.


Iltalenkin jälkeen näytti siltä, että pojat ovat sikeästi unten mailla ja olivatkin siihen asti kun minä ajattelin mennä nukkumaan, silloin pojat alkoivat haukkua. Kolme kertaa yritin päästä peiton alle, no siinä kohden luovutin ja otin peiton ja tyynyn ja siirryin sohvalle ja pojat kiipesi kainaloon ja siinä me sitten nukuttiin kaikki kolme.













Kyllä oli niin hauskaa noiden pienokaisten kanssa viettää viikonloppua ja kaikenlisäksi oli muitakin kivoja yllätyksiä, päästiin äidin kanssa herkuttelemaan.





torstai 14. lokakuuta 2021

Leo-poika sairastaa

 Tänään Vega on käynyt tohtorilassa ja häneltä on poistettu patti poskesta. Vielä ei tiedetä mitä patti sisältää mutta ainakin se on nyt saatu pois.

Nyt on koiranlapsi väsähtänyt ja kerää voimia. Toivotamme pikaista paranemista Vegalle ja jaksamista hoitohenkilökunnalle. Se on aina stressaavaa omistajille kun lemmikit sairastavat.  Lemmikit kun eivät osaa kertoa miltä tuntuu ja sattuuko jonnekkin vai onko kaikki hyvin, joten me sitten yritämme parhaan mukaan arvailla mikä helpottaisi pikku potilaan oloa.



keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Siriukset 5 vuotta

 Tänään juhlatunnelmissa oatkin Siriukset , joka on minun viimeinen pentueeni ja Siriukset täyttävät tänään kokonaista viisi vuotta. Onnea sylin täydeltä. Tämä olikin erikoinen synttäripäivä, koska kasvattaja saikin sylintäydeltä ruusuja ja kortissa luki , että ruusut olivat mailman ihanimmalta koiralta. 💖


Aika on kulunut aivan huippunopeasti kun viimeinenkin pentueeni on jo viisivuotiaita. Parhaimmat onnittelut kaikille pikku-Siriuksille.


Taiga-mamma olisi niin ylpeä lapsosistaan ja katselee varmasti juhlijoita tuolta omalta tähdeltään. Pentuset lähettävät  paljon rapsutuksia ihanalle komealle isukilleen Maxille.




Postihenkilöä voimme kiittää, sillä näyttää, että onnitteluposti on päässyt turvallisesti perille oikeisiin osoitteisiin.

Hehkun synttärikuva. Onnea muru 💖




Lumon synttärikuvat. Juhlia on ilmeisesti vietetty metsäisissä olosuhteissa.

Lumo prinsessan synttäriasu 💖




Sitten synttärionnittelut pentueen ainoalle prinsille 💖

Ja sitten Nuka onnittelut 💖





Onnea myös Sirille 💖



Kasvattajan päivää kävi piristämä Loimu jota sainkin onnitella ihan henkilökohtaisesti 💖Keelakin kävi onnittelemassa siskopuolta.







Näyttää siltä, että jokaisessa perheessä on ollut aivan huippukivat synttärit, on vietetty aikaa yhdessä ja herkuteltu, mikä sen parempaa, kun lahjojakin on jaettu.

Muistatko ystävä pentuuttain
olin suloinen karvakeräsi vain.
Söin kenkäsi, ehkäpä toisenkin
ja tein jälkeni tuolisi jalkoihin.


Oli lätäkkö siellä ja toinen täällä
en muistanut tehdä sitä lehden päällä.
Aina huolella hajustin mattosikin,
kerrassaan tempuin niin taitavin.


Et arvannut, silloin ikää kun saan
nämä temppuni jäävät jo unholaan
ja kun suureksi varttuu pentu tää
on älyä täynnä sen pienoinen pää.


Silloin huomaat sen jo sinäkin
olen aarteesi rakkain ja parahin.
Niin vierivät vuoteni verkalleen,
niistä vuosista muistojen kirjani teen.


Omaa tehtävää rinnallas suoritan vaan
sen huomaan, - hellyytes tuntea saan.
Niin rikas on kaikki eloni tää,
kauniit aatokset sitä vain siivittää,
jos ansiot pienet, tai suuretko lie,
se tässä ei kuitenkaan tärkeintä lie.


Oli mieleni avoin ja rehti se ain
en tunne vilppiä rakkaudessain.
Ohimollani kannan jo hopeaa
se arvoani ansaittua kaunistaa.