maanantai 14. helmikuuta 2022

UUSI KOTI ON LÖYTYNYT

Hei olen Hehku (Belunan Sirius Hehku) ja etsin uutta kotia. Emäntäni terveystilanne on sellainen, ettei hän ei pysty minusta enää huolehtimaan sillä tavalla mikä on minun parhaakseni. Olen terve leonbergi tyttö ollut koko ikäni  ( 2 korvatulehdusta ei hiivakorva) ja olen syntynyt 2016. Minulla ei ole ongelmakäytöstä ja olen hyvin sosiaalinen, tulen toimeen niin urosten kuin narttujenkin kanssa, pienet ja isot koirat ovat mielestäni kivoja kavereita. Pidän myös ihmisistä tosi paljon. Parasta kuitenkin on kun näen pupujussin tai peuran niin silloin pinkaisen lujaa niiden perään jos olen vapaana, mutta palaan hetken kuluttua takaisin koska ne juoksevat niin lujaa. Olen aamuvirkku, koska maalla herätään aikaisin mutta kun mammani on ollut töissä osaan odottaa kotona kauniisti. Mammani toivoo, että löytäisin itselleni kodin jossa minulla olisi mahdollisuus juosta välillä vapaanakin ja saisin olla mukana perheen touhuissa. Jos sinä haluat minut ystäväksesi niin ota yhteys kasvattajaani Arja Pirttimaahan sähköpostilla arjapirttimaa@gmail.com niin hän välittää viestisi sitten minun omistajalleni. Kerro sähköpostissa minkälainen koti / perhe sinulla olisi tarjolla. Minkälainen koirakokemus sinulla on ja tunnetko leonberginkoiraa rotuna. Ketä teillä kotona asustaa jne.



Onko sun ystäväsi koira vai nalle
illoin kun kaivaudutte peittojen alle?
Tai ehkä kissa, niin pehmeä, sievä,
puolet sun untuvatyynystäsi vievä.
Hoivaile ystävääsi, kuiskaile vaikka:
"Täällä ei oo mörköjen kotipaikka."
Rapsuta korvia, hellästi halaa,

ystäväs luokse päivisin palaa.

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Lumisten metsien kulkijat

 Olipas taas tullut lisää lunta metsässäkin oli ihan vaikea kävellä. Koiratkin vilkuilivat välillä, että oletko ihan tosissasi tässäkö se polku muka on.

Tulee seurattua noita koiria aika tarkalla silmällä ja se on yksi mielenkiintoisin harrastus mitä tiedän., siis omasta mielestäni. Nyt kun leoja on vain kaksi, niin niiden keskinäiset välit ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Keelahan ei koskaan ole ollut mitenkään "kiintynyt" Rose´en vaan enemmänkin  fiilis on ollut en näe sitä niin sitä ei ole olemassa. Rosé ei koskaan ole pyrkinyt Keelan seuraan koska Keela ei ole nähnyt häntä. Pentunahan Keela ei tykännyt Rose´sta, vaan suorastaan inhosi koko pentua koska Taiga äiti tykkäsi pennusta ja leikki sen kanssa. Keela otti kaikki lelut pois Rose´lta ja rikkoi ne vaikka ei muuten ollut koskaan rikkonut mitään. Myöskin kun Taiga leikki Rosén kanssa Keela meni väliin ja kävi makaamaan Taigan päälle ettei pentu mahtunut siihen. Keela oli kuitenkin jo 3,5  vuotias kun Rose´ taloon tuli. Tosca myöskin tykkäsi Rosésta ja leikki paljon hänen kanssaan, muttei Keela koskaan.


Nyt kun ovat kahdestaan jos Pilveä ei lasketa niin välit ovat muuttuneet selvästi. He ovat löytäneet toisensa. Nukkuvat ihan vierekkäin, ennen nukkuivat aina eri huoneissa. Rosé lähestyy Kelaa ja käy nuolemassa Keelan kuonoa, Rose´pyytää Keelaa leikkimään ja Keela lähtee mukaan.


Varsinkin viikonloppuisin kun viihdytään sängyssä hieman pidempään KePon kanssa niin minun kainalooni kiipeää Keela ja sitten siihen puoliksi Keelan päälle kiipeää Rosé joka kieppuu ja nuolee ja temuaa kunnes rauhoittuu kuono kiinni Keelan kuonossa. Ei puhettakaan että Keela irvistelisi tai murahtaisi, näyttää suorastaan nauttivan kaikkien läheisyydestä ja minustakin se on aivan ihana aamuinen yhdessä olon hetki, tosin minä olen sängyn toisella reunalla ja KePo toisella ja meidän karvaiset kuonolaiset sitten siinä välissä.



Olen niin iloinen tästä asiasta mikään ei voisi olla hienompaa. Kun päivä päättyy iltaan niin uni voi yllättää eikä aina ehdi edes omalle pedille asti.


Onneksi sentään varpaat osuivat tyynylle. Pilvi tarkkaili tilannetta ja päätti että hänkin sitten nukkuu pedin vieressä jos kerran kaverikin

lauantai 12. helmikuuta 2022

Lauantaina

 Kun olimme koirien kanssa lenkillä niin  ihailin kuinka paljon hangilla oli hiihtäjiä ja siitä se idea lähti, että jospa minäkin lähtisin hiihtämään. Kun koirat oli lenkitetty haki KePo minulle sukset ja taisipa siitä olla 22 vuotta kun viimeksi hiihtelin häämatkalla tuolla lapissa. Vakuutin kuitenkin KePolle, että jos kerran on osannut hiihtää niin osaa vieläkin. Alku ei ihan vakuuttanut kun laskin pihalta alas niin päädyin omenapuuhun ja KePo oli kuolla nauruun, no en antanut sen lannistaa itseäni.


Tosi kivaa oli hiihtää, aurinko paistoi ja hanki hehkui. Saapas nähdä kuinka kipeät jalat on huomenna, mutta tosi kivaa oli. Koirat viihtyvät ulkona ja kun ne tulevat sisälle ne tuoksuvat niin hyvälle että minun täytyy jatkuvasti upottaa kasvoni koirien turkkeihin.




perjantai 11. helmikuuta 2022

Viikonloppu alkakoon

 Taas on viikko vierähtänyt ihan huomaamatta. Tänään hieno päivä sillä kultaa tuli.


Me koirien kanssa jännitettiin ja kannustettiin ja niimpä se IIvo onnistui hienosti.

Nyt koittaa ilta ja väsy käy kaikkiin käpäliin.

Nämä kaksi ovat kyllä löytäneet toisensa.



Kisakatsomossa

Mamma mua ei väsytä yhtään ei mennä nukkumaan tää yö me valvotaan.


Hei Taidan sittenkin nukahtaa en jaksakaan koko yötä valvoa. Mutta nukkuuko Löpökin?

Ei me kissat öisin nukuta vaan me nukutaan päivällä me ollaan yöeläimiä.


 Ihanaa viikonloppua kaikille ystäville.

torstai 10. helmikuuta 2022

Aurinkoa

 Tänään ihana aurinko helli meitä, mutta melkein piti sisällä kulkea silmät kiinni kun pölyä oli siellä ja täällä ja ikkunat huusivat pesua. No viikkosiivous hieman auttoi asiaa, mutta kunnon kevät siivous se on kohta tehtävä. Tänään laitettiin myös linnuille ruokaa. No joku tuntematon oli sitten päättänyt tuhota lintujen syöttötelineen ja ottanut sen puusta alas. Päätin sitten hinata talipallot narulla puuhun.

Lähde sinä mamma vaan muihin puuhiin, minä vahdin tässä etteivät nuo talipallot vain putoa itsekseen puusta. 

Onneksi huomasin tuon vartijan ja mittailin hieman välimatkaa ja tulin siihen tulokseen, että nyt on pukki kaalimaan vartijana. Oli otettava pallot puusta ja hinattavana ne todella korkealle.

Höh, eihän ne linnut edes jaksa lentää noin korkealle. 


keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Cardamine´s Julie Rosé "Rose´" "Ruusunnuppu" "Rosegarden"

 Siitä on hyvä aloittaa rakkaalla koiralla on monta nimeä. Rosé täyttää tänään kolme vuotta. Juhlat ovat sujuneet paljon rauhallisemmin kuin vuosi sitten jolloin biletys hieman karkasi käsistä. Aamulla lupasin Rosélle, että saa valita lenkin suunnan ja määrän ja mitä siitä sitten seurasikaan. Synttärisankari sai siis päättää minne mennään lenkille ja siitä seurasi se että kun puolitoista tuntia olin rämpinyt tuolla umpihankimetsässä niin minä päätin että nyt mennään kotiin jos vielä saan jalat toiminaan. Ennen sitä oli tietenkin löydetty ihana synttäriyllätys nimittäin paikka mihin oli kaadettu peura ja Rosé tietenkin luuli, että hänelle on katettu juhlapöytä ja yritti syödä veriset lumet. Meni melkein painiksi, että sai koiran pois ja matkan jatkumaan. Pääasia että synttärisankarilla oli hau-hau-hauskaa. Kotona sitten nautittiin kakkua ja se hävisi parempiin suihin vauhdilla.
















Parhainta onnea siis Rose´n sisaruksille ja tietenkin myös Rose´lle.

tiistai 8. helmikuuta 2022

Ilta koittaa

 Taas iltatuuli soittelee univirttä ja pienet koiranlapset nukahtaa. Tänään sain yviä uutisia omalta eläinlääkäriltä he ovat saaneet Librela kipulääkettä ja Pilvi saa kuin saakin oman kipulääkkeensä ensiviikolla. Pelkäsin jo että lääkettä ei saada ja se olisi meidän kohdalla ollut aikamoinen katastrofi sillä Pilvi ei tule toimeen ilman pistosta. Ihanaa kun on työlleen omistautunut eläinlääkäri joka pitää huolta asiakkaistaan.

Minäkin syön lisäravinteita jotta minua ei närästäisi. Mamma laittaa minun kuppiini kaikenlaista kuten tätä Black Stuffia (Black Stuff on kehitetty tukemaan suoliston hyvinvointia ja palauttamaan mikrobiomi mahdollisimman lähelle sen luonnollista tilaa. Tuotteen pohjana on käytetty patentoitua HUFULAC® -ravintolisää. Ligniinirikkaista kasvikunnan lähteistä jalostettu polyfenoliyhdiste edistää vatsan-ja ruoansulatuskanavan normaalia toimintaa yhdessä monipuolisen ruokavalion ja terveellisten elintapojen kanssa.) Nuo minun elintapani ovat kuulemma ihan terveelliset kun vain jätän matot ja muut lisukkeet syömättä. Muitakin lisäravinteita minun kupissani on. Toisena tuotteena syön Cyanaraa (Cynara scolymus eli latva-artisokka on syötävä kasvi, josta käytetään ruoaksi nupulla olevien kukkamykeröiden pohjat ja terälehtien alaosat. Latva-artisokkaa käytetään myös teenä ja kasviuutteena. Cynaran sisältämä artisokka tukee ruuansulatusta ja edistää suoliston normaalia toimintaa ja hyvinvointia.) Myös Solgar Enzymellä tuetaan ruuan sulatusta.