Välillä varjossa

 Piha alkaa kukoistaa päivä päivältä enemmän ja enemmän ja kun aurinko porottaa kuumana, niin koiratkin hakeutuvat varjoon  Keela siirtyy mielellään sisätiloihin ja Rose´siirtyy hevoskastanjan alle. Tämä hevoskastanja on ollut kaikkien koirien suojelija. Koskaan kukaan koirista ei ole syönyt kastanjan pähkinöitä jotka ovat suurina määrinä syötynä myrkyllisiä. Eivät edes pennut ole niihin koskeneet. Puu on suuri suojelija.

Jos Keela ei siirry sisälle niin silloin hän kiipeää pihasohvalle, joka on myös varjossa.

Koirat ovat jo oppineet, että illalla tehdään kukkaiskierros, samalla kun kukille viedään vettä. Pihalla alkaa jo olla monenmoista ihanaa kukkivaa kukkaa.

Pihalla kukkii nyt myös Poutapilvi niminen kukka joka muistuttaa pikkuisesta Pilvestä joka rakasti sitä, että aamulla aina mentiin avaamaan kasvihuoneen ovi ja illalla taas sitten mentiin sulkemaan se. Minun pikkuinen Poutapilveni  nyt vietät kesää jossain siellä kaukana mutta kuulen kuitenkin haukkusi joskus ihan läheltä ja tunnen kuinka pieni kielesi lipaisee poskeani kun olen unten mailla.

Aina ei voi ymmärtää edes itseään

 Kyllä minä taas tänään ihmettelin omaa tekemistäni. Kun oli niin lämmin päätin etsiä sortsit ja löytyihän ne, mutta mitä ihmettä lähes käyttämättömissä sortseissa oli kaksi isoa reikää vuötäröllä selvästi saksilla leikattuja. Ajatus raksuttaa ja miettii ja miettii ja keksinhän minä sen Keelahan se tarvitsi kerran housut kun piti suojata peräpää niin oli sitten osuneet ensimmäisenä käteen ja ei kun sakset ja reikiä pöksyihin. Olisihan minulla ollut varmasti 10 erilaista asua mitkä on koirille suojaksi tehty mutta ei sitten ollut jaksanut hakea esille. Reijät oli tehty sitä varten, että siihen saa kiinnitettyä henkselit, että pöksyt pysyy jalassa.

Päivä oli taas puuhakas ja illalla tehtiin pihakierros koirien kanssa käydään toivottamassa kasvihuoneen kasveille hyvää yötä ja katsomassa mitä uusia kukkia on pihalle ilmestynyt.

Tämä kukkien puhkeaminen on niin ihanaa aikaa kun joka päivä tapahtuu ihania asioita. Nyt on taas päivän puuhat hoidettu ja voidaan käydä levolle.

Kesä kesä kesä

 Tänäänkin meillä on ollut kesäpäivä ja me on nautittu täysillä. Lenkille pääsi vain Rose´, sillä totesin että keli on ihan liikaa Keelalle ja hän jäikin ihan suosiolla kotiin ei edes pyrkinyt mukaan. Kuuma oli Rose´llakin mutta tehtiin lenkki kuitenkin.

Joskus sitä tuntee itsensä niin pieneksi, kun risukasatkin on suurempia. Sitten päivän ilo uutinen Pixin ensimmäinen näyttely minun pikakoulutuksella ja hienosti meni KP napsahti ja todella hyvä arvostelu. Onnea.

Tänään on istutettu kukkia ja minua alkoi niin naurattaa kun eilen Harry vielä sanoi, että mitä minun kukkaistyttöni, mutta kun taas tänään lähdin hakemaan pari tainta no taisi niitä sitten tulla usemapi mukaan niin hän totesi v..... kukkakauppias. Alkoi hieman hymyilyttää enkä ainakaan kertonut että vieläkin täytyy huomenna käydä pari hakemassa. Sain tänään valmiiksi muistelukukkapenkin joka on heille tehty jotka ovat jo menneet muille vihreille niityille ja ovat vain muistoissa luonamme.

Sitten aloin rakentamaan uutta kukkaistutusta ja kuten arvata saattaa kivet ne siinäkin olivat mukana.

Tähän rakennelmaan Harryn painava lausunto oli kiviä ei ainakaan lähdetä hakemaan lisää. Hassu juttu...

Illan tullen herkuteltiin vielä raparperikeitolla ja pullarinkelillä, meidän yhteinen herkku. Ihania raparperejä nuo uudet.

Kukkia siellä ja täällä

 Tänäänkin ollaan istutettu kukkia ja paprikaa ja lakritsia ja kylvetty siemeniä. KePo on laittanut kasvihuoneeseen portin, jotta meidän tulevat kurkut eivät päätyisi karvaisten kaverien suihin.

Vaikka itse sanonkin niin aika makee juttu, kyllä kasvihuone koiraportin tarvitsee. Kun pihatyöt saatiin päätökseen niin tietenkin sitten alkoi jääkiekko. Keela nukkuu pihalla ja jääkiekko alkaa ja koira nousee ja saapuu kisakatsomoon nousee sohvalle ja käy minun syliini, eilen tapahtui sama juttu joten voidaan arvata että Keela on ehdollistunut jääkiekon ääniin ja tietää, että kun peli alkaa mennään sohvalle ja mamma rapsuttaa toista tuntia.

MInun Rodo-puistoni ensimmäinen rodo alkaa availla kukkiaan. Olen aina toivonut  paljon rodoja pihalle ja nyt saa nähdä miten ne menestyvät, ainakaan ei ole koiranpentua parturoimassa niitä kuten pihan ainoalle entiselle rodolle on käynyt.

Grillikatoksen kukatkin ovat paikoillaa odottamassa äitiä kesälomalle nauttimaan kesäkukkien loistosta.

Äidin terassillakin kukat ovat löytäneet paikkansa ja odottavat äitiä.

Kauniin päivän ilta ja väsähtänyt koira porukka.

Kiitos luojan kauniista päivästä odotamme huomista innolla ja taas päästään touhuamaan pihalla.

Kukkia

 

Tänään vihdoin aloitimme kukkien istutuksen ja se oli oikein mukavaa. Vielä on muutama purkki tyhjänä, mutta suurin osa täyttyi tänään kukkasilla. Joka vuosi päätän, että tänä vuonna en laita niin paljon kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna päätin, että laitan enemmän kuin koskaan ja se onkin paljon helpompi toteuttaa kuin  päin vastainen lupaus. Pihalla kukkii paljon myös luonnon kasveja joita ei ole tarvinnut istuttaa, esim voikukkia, ensimmäinen voi kukka keväällä on niin kaunis, mutta kun niitä on sata se kauneus on kadonnut jonnekkin.

Joulupuu on koristettu

Koirat ovat auttaneet meitä koko päivän ja nyt on väsy käynyt käpälään.

Näyttelytreenit

 Tänään tapasin ihanan Pixin näyttelytreenien merkeissä. Pixin omistaja halusi hieman tietoa pentunäyttelyistä, joihin hän oli päättänyt osallistua. Sieltä tulikin  iloinen oppilas ja hetkessä oli kehä muotoiltu uudestaan ja kulma töttöröt siirretty uusin paikkoihin ja kouluttajan käsineet siepattu. Pixi nautti elämästä täysillä ja kaikesta uudesta mitä tuolla Kupitttaan-puistossa näkyi.

Nopeasti Pixi oivalsi mitä se ravaaminen omistajan rinnalla tarkoittaa ja seisominen kävi ihan luonnostaan kun oli mielenkiintoista katseltavaa. Paljon asioita käytiin läpi ja aivan ihanaa kun oli tuollainen aloitteleva omistaja, sillä hän ei ihan vain hyväksynyt kaikkea mitä minä kerroin vaan kysyi miksi pitää tehdä niin ? Oli mukavaa kun sai perustella asioita.

Kiitos kun sain olla mukananne ohjaamassa teitä ja odotan innolla miten se ensimmäinen näyttely sitten sujuu. Niin lähti tuo pieni innokas oppilas kohti kotia ja varamasti uni maittaa.

Vihertää

 Luonto on niin vihreä ja elinvoimaisen näköinen, vihreyttä piristävät keltaiset ja valkoiset kukat. Kylmää ja setta on tänääkin ollut tarjolla mutta kevät etenee kuitenkin. Koirien kanssa suunniteltiin tänään mitä kaikkea kukkia aiotaan istuttaa pihalle. Koirat olivat ihan samaa mieltä kuin minä, että paljon kukkia laitetaan.  Ihana katsella kun Keela on niin pirteä ja leikkii pihalla hippaa Rose´n kanssa. Meidän ihana seniori koira. Minäkin leikin tänään, "Jumppa-Pirkko" yllättää.

Kaikenlaista härpäkettä löytyy kotonakin, mutta alkuverryttelyn jälkeen lähdin kuitenkin salille 😂. Olen aina luullut että en ole sali-ihminen, mutta kuin vahingossa pääsin tutustumaan kuntosalille ja kaksi kertaa se vaati kun olin myyty, se onkin kivaa puuhaa ja olen nyt yrittänyt käydä 2-3 kertaa vkossa salilla. Lieto tarjoaa hyvät liikunta mahdollisuudet ja onhan se kiva kuunnella niitä ihmisiä siellä salilla kun uutena menee joukkoon niin onkin sitten huomion kohteena kun vakikäyttäjät ottavat selvää mikä eukko se nyt on salille tiensä löytänyt.

Keela tykkää makoilla pihalla tuolla sohvalla, siinä pysyy kuivana vaikka satelisikin vähän. Roseá ei sade haittaa vaan makoilee sateessa.