Voiko kauniimpaa vuodenaikaa ollakkaan kuin syksy ja metsä ja koirat, siinä sellainen yhdistelmä mitä parempaa en voi ajatellakkaan. Kaikki koirat olivat tänään metsälenkillä ja meillä oli mukana kotikuvaaja Inga, joka on erikoistunut minun karvakuonojeni kuvaukseen, kiitos Inga ihanista kuvista. Tänään ensimmäisenä esittäytyy meidän pienokainen Diwa.
Olen piilossa mammaani se ei löydä minua täältä.
Mihin se mamma nyt meni täällähän minä olen.
Mamma älä jätä pientä eläintä.
Tuolla se mamma menee tule nyt hakemaan pikku Diwa mukaan
Nyt mamma meni kiven taakse minä luuraan täällä.
Minua ei huimaa yhtään olen korkealla.
Kiipeä mamma tänne kivelle mun viereen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti