lauantai 1. syyskuuta 2007

MOM mestaruus ratkennut, onnittelut voittajille


Tästä kaikki alkoi tänä aamuna auringon paistaessa lämpöisesti alkoi kylttien pystytys kisapaikalle. Lainasin omaa KePo-poikaani Tarjan apulaiseksi ja hyvin näytti homma hoituvan



Kyltit saatiin asennettua, tosin innokkaimmat kilpailijat olivat jo ehtineet eksyä ennen kylttien asennusta, ja me sentään oltiin liikkeellä aamusta. Paikka oli aivan upea, ja mahdollisuuksia hienon päivän viettoon, hieno päivästä tulikin. Pikku hiljaa alkoivat porukat kerääntyä pihapiiriin.



KePo poikani sai myös välillä nauttia Enzon seurasta.



Rauhallisesti odotettiin kisojen alkua ja keskityttiin tulevaa koitokseen.


Ensimmäiseksi nauttiin kahvia ja pullaa ja pasteijoita, ja kylläpäs ne olivatkin maittavia, Diwa odotteli kauniisti kun mamma oli kahvilla,



No kestääpä se kauan, pitääkö mamman juoruta kaikkien kanssa, onko se unohtanut minut.



Nyt oli kahvit juotu ja oli aika ryhtyä tosi toimiin, uhoaminen ja voitontahto oli kaikissa joukkueissa aivan huipussaan.



Diwalla riitti silmän ruokaa, kentän reuna täynnä komeita poikia.




Santtu lähetti terkkuja Bellalle ja Bella kiittää.


Kilpailussa kaikki oli sallittua mikä ei ollut kiellettyä ja niin nähtiin monta mielenkiintoista suoritusta. Tässä tulee kuvakalvakaadi mommin riemuista.



Koppi, tässä lajissa ei lihansyöjät pärjänneet.



Tässä ollaan menossa kohti voittoa, senhän jo ilmekkin kertoo. Ja jos näyttää, että tietystä joukkueesta on enemmän kuvia kuin toisista se johtuu että harjaantunt kuvaajan silmä kertoi mitä ja ketä kannattaa kuvata.



Minulla on siivet, hienoa velipoika huutaa Diwa



Kannustusjoukot seuraavat silmätarkkana mitä kentällä tapahtuu.



Hyppää, loikkaa ja ylittää hienoa.



Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain.............. Naru jalassa pikkasen haittaa, mutta ei kun menoksi.



Tässä voi vain arvailla mistä oli kysymys, olisikohan se liittynyt jotenkin tylsistyneeseen koiraa. Ja meillä  kaikilla oli niin mukavaa.



Tässä näemme koiran mallia sylikoira, tosin syli taitaa jäädä pieneksi.



Tässä se mitä kisoissa kiivasti tavoiteltiin  ja sen hän sitten voittivat ylivoimaiseti, no kukas se nyt olikaan täytyy tarkistaa muistiinpanoista. Toisten kisatessa teimme Tarjan kanssa palkintonyytit kaikille kisaaville joukkueille. Ennen kuin päästiin palkinnon jakoon syötiin herkullista lihakeittoa ja luksusta oli myös tarjolla ihanaa mansikkakiisseliä ja kermavaahtoa.



Oli siinä herkkua monen moista.



Voittajan on helppo hymyillä ja tässä kolme kaunista ROP:ia, ai muuten oli heillä koiratkin mukana.



Siis voitto meni tällä kertaa Satakuntaan mutta odottakaapas ensi vuonna. Kaikki hauska loppuu ja niin tämäkin päivä . Kiitos kaikille kanssanne oli todella mukavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti