Tänään matkamme suuntautui kohti Urjalaa ja tarkoituksena oli mennä hakemaan lihaa ja luita ja niin teimmekin. Auto lastattiin täyteen herkkuja ja Biancalla oli mukavaa kun sai hieman maistiaisia matkaevääksi. Kotimatkalla poikkesimme katsomaan Pepiä joka asustaa aivan matkareittimme varrella. Olipa meitä vastaanottamassa kaunis lady ja niin ihana pehmmoinen nalleturkki ja mitkä silmät ,jos jollain miehellä olisi tuollaiset silmät olisin heti myyty (ei kerrota Harrylle),niin ihanan tumman tumman ruskeat. Sisaruksilla alkoi välittömästi pentupainit ja olipa Bianca sanoisinko lopen uupunut ja kuorsasi koko paluumatkan ja vielä senkin jälkeen kotona. Bianca koko myös järkytyksen kun ihmiset ryhtyivät lentämään niin se oli kyllä tosi pelottavaa. Illalla poikkesimmevielä katsomassa ystäviemme uutta kotia ja kyllä olikin upea paikka kyllä siellä koirien on hieno asustaa ja ihmisten tietystikkin myös. Näin saatiin sateinen lauantai kulumaan loppuun.
Hei mä tarkistan oletko sä mun sisko vai veli?
Nyt se selvisi me ollaan siskoksia.
Apua sisko kutittaa, ei saa kutittaa.
No halataan sitten oikein kunnolla.
Pelaatko sä jalkapalloa Bianca , ai että voit pelata, vahinko kun mä en pelaa.
Mitä sä sitten osaat leikkiä.
Leikitään kepin metsästystä, minulla on keppi jonka sinä yrität ottaa, vaikka et sinä sitä saakkaan koska olen tuulen nopea.
Voidaan myös pelata mölkkypeliä jos tahdot.
Kiitos kahvikutsusta me tullaan heti. Ai ei koske koiria, no sehän on kummallista.
Apua sisko tule auttamaan mun mammani aikoo lentää pois, vaikka ei ole edes pääsiäinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti