perjantai 24. helmikuuta 2012

Surua ja kaljakello


Tänään kun KePo meni aamulla ruokkimaan kanat hän totesi, että meidän kana nro 2 oli yöllä kuollut. Joten surullisesti alkoi tämä päivä. Rauha pikku kanalle ja vehreitä niittyjä siellä jossain, olit hyvä kana ja munit meille monta kananmunaa. Mutta sitten iloisempiin asioihin, pentulasa on tänäänkin ollut vieraita ja pennut ovat seurustelleet. Pennut livat tänään saaneet yllätyksen, sillä KePo oli rakentanut jo perinteeksi käyneen Belunan kaljakellon kilkattamaan. Pennu olivat innolla tutkimasa mikä kumma se kilisee. Sitten pentulaatikkoon muutti tänään lejona ja possu joten paljon tapahtumia on ollut. Punnituksessa ensimmäinen pentu saavutti 6 kg painon poika on aika tuhtia tekoa.



Salaisuuksia



Hei pienokainen



Lotta on sitä mieltä, että tuo vauvojen ruokkiminen sujuu näinkin.



Mitä kaikkea täällä laatikossa onkaan.



Possu?



Mitäs me possut.



Possunkorvat on koirien herkkua.



Suklaa silmät



Tyhjä olinko reipas?



Kaljakello kilkattaa



MInä syön sinut!



Kaljakellon kilinässä näkee kauniita unia.



Mitäs me kuvaajat.



Uusi leijona oli hauska kaveri.

Saapas nähdä mitä kivaa huomenna tapahtuu, ainakin tapaamme pari uutta perhettä, siis heille lämpimästi tervetuloa.
Klikkaa meidät luoksesi.



http://youtu.be/HOnYaGwwr6U

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti