Kohtaaminen metsässä

Tänään se kohtaaminen mitä olen pelännyt tapahtui. Joka keväinen pelko taaskin toteutui.

Kaksi eiväristä kyytä lekotteli siinä polkuni vieressä.

Ei uskalla kyllä millään nyt viedä koiria tuonne metsään, vaikka on selvää että ei kannata alkaa pelkäämään , sillä silloin ei uskalla mennä minnekkään, mutta kyllä ne sen verran pölhöjä ovat juuri heränneinä nuo käärmeet ja vielä hieman kankeina, ettei ehdoin tahdoin viitsi mennä niiden reviirille, koska nämä kaksi yksilöäkään eivät lähteneet yhtään minnekkään vaikka tömistelin kuinka. Kiehtovan kauniita eläimiä, mutta en halua että koirani ja käärmeet kohtaavat. En halua käärmeitä tapettavaksi, niillä on yhtä suuri oikeus omaan elämään kuin muillakin elollisilla olennoilla.

Mamma meni käärmejahtiin ja jätti mut tänne kadun varjoisalle puolelle.

Löysitkö mamma käärmeitä.

 Muistakaa jos käy vahinko ja käärme pistää koiraa niin välittömästi eläinlääkäriin, josta saa sitten apua, ei mitään kyytabletteja tai käärmetabletteja, vaan suoraan lääkäriin. Kyytablettien antaminen päin vastoin pahentaa tilannetta ja mahdollisen munuaisvaurion vakavuutta ja vaikeuttaa lääkärillä annettavaa hoitoa.