Yksi kasvatustyöni suurin saavutus on hyvät ystävät. Sitä tietää aina silloin kun ystävyys jatkuu vaikka se yhteinen koiraelämä päättyykin että jotain on onnistunut tekemään oikein. Tänään meidän haukkuja kävi tapaamassa Nukan emäntä ja kyllä me paljon naurettiin vaikka välillä vähän kyynelehdittiinkin. Itkut on kuitenkin itkettävä pois ja katsottava tulevaisuuteen ja jossain aina odottaa se pieni karvapallero sitä omaa kotia ja sinä päivänä kun tähdet ovat oikeassa asennossa ihminen ja koira kohtaavat ja alkavat ystäviksi toisilleen. Minca ja Rose´olivat niin onnellisia vieraista jotka jaksoivat rapsuttaa ja samalla he saivat tutustua rakkausliisteriin kiitos Mincan.
Kiitos myös aivan ihanista tuliaisista Tiina on niin taitava käsistään.
Kun on taito hyppysissä niin niistä voi solmia näin upean seppeleen.
Rouse´nilla oli paljon kerrottavaa ja Mincakin laittoi tuon pikku päänsä Ennan syliin ja oli niin onnellinen. Kiitos vierailusta tulkaa pian uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti