lauantai 31. tammikuuta 2026

Hemmottelua

 Tänään oli taas päivä jolloin hieroja Mari pääsi meillä käymään ja kyllä häntä oltiinkin jo odotettu, koska on niin liukkaat kelit ja taustalla vielä Mincan liukastuminen. Minca oli hyvin innoissaan kun Mari saapui ja kaiken lisäksi antoi vielä namejakin. Tänään sitten otettiin loppupäivä rauhallisesti ja Mincalle se tarkoitti että hän nukkui, Minca oli hieronnasta niin väsynyt, että normaalisti kun hän syö ruokansa klo 15 niin tänään Minca tuli pyytämään ruokaa vasta klo 17 kun heräsi vähän pidemmiltä päikkäreiltä. Tällä kertaa Minca antoi hieroa todella hyvin mistä olen iloinen, nyt on kiva juhlia huomenna 2 v synttäreitä.




 
Rankkaa puuhaa olla hierottavana tuskin Minca jaksoi siirtyä tästä sohvalle ja siitä sänkyyn.

perjantai 30. tammikuuta 2026

-22 astetta

 Talvi on tullut Lietoonkin ja pakkanen paukkuu nurkissa, onneksi päivällä päästiin kuitenkin lenkille ja silloin paistoi aurinko. Taas oli Mincalla paljon haisteltavaa reitin varrella. Kun tultiin kotiin teki Minca löydön nimittäin hän nappasi minun käsineeni ja se on sitten ihan parasta kun saa kiitää pitkin pihaa ja heitellä minun vantustani ilmaan.


On se niin hassu tuo minun pieni Mincani. Ainoa tapa saada aarre pois Mincalta on vaihtaa se johonkin vielä parempaan ja kun mammalla on nami tai iso nami sen pitää olla niin silloin vaihtokauppa onnistuu.


Lahjonta on aina toiminut myös lasten kohdalla. Nyt lähdetään taas peiton alle. Vaikka nämä kaksi ovat kyllä jo nukkuneet päikkäritkin.



torstai 29. tammikuuta 2026

Kierrä

 Ollaan opeteltu Mincan kanssa mitä tarkoittaa että kierrä, eli kun vahingossa hihna kiertyy esim. puun ympäri niin kierrä neuvolla Minca osaa sitten kiertää oikeaan suuntaan ja vapauttaa itsensä. Tänään tuo sana oli mennyt ihan pilalle kun sanoin kierrä niin sitten Minca kiersi ihan väärään suuntaan ja minäkin olin jo solmussa puun ympärillä ja tämä toistui vielä pariin kertaan.


Löydettiin hieno keppikin mikä oli kyllä jäätynyt maahan kiinni.


Tänään tehtiinkin kaksi pitkää lenkkiä ja pakkanen puristeli poskia mutta ei haitannut. Kotonakin on kiva harrastaa kaikkea kun vain tietäisi....

Maalaisiko, kutoisiko vai peräti siivoaisiko??


keskiviikko 28. tammikuuta 2026

Kun Minca saa päättää

 Tänään lähdettiinkin Mincan kanssa kahdestaan lenkille kun Haryllä oli muita menoja. Aurinko paistoi ja pakkanen nipisteli poskia, aivan ihana päivä. Kuljin Mincan perässä koska lupasin että tänään Minca saa päättää reitin. No ei menty polkuja pitkin vaan oikaistiin metsään umpihankea pitkin ja se johtui siitä, että Minca löysi peuranpolun ja sitähän me sitten lähdettiin seuraamaan ja se jälki ei johtanut missään vaiheessa kotia kohti. Olin jo harkitsemassa asiaan puuttumista, mutta metsähiiren jäljet pelastivat tilanteen. Lopetimme jäljestämästä suurriistaa ja siirryimme jäljittämään metsähiirtä. Ja onneksi tuo hiirulainen oli suunnistanut oikeaan suuntaan ja aloimme lähestyä tuttuja maisemia ja onneksi ne peuranjäljet unohtuivat.


Minulla alkoikin jo askel painamaan kun olin ennen lenkkiä ollut tunnin kuntopiirissä ja en ehtinyt vielä aamupalaa syödä ennen lenkille lähtöä. No päästiin kotiin ja minä sain ruokaa, jotta jaksoin vielä suunnistaa kuntosalille.



tiistai 27. tammikuuta 2026

Kuka osallistuu

 On se niin ihanaa kun Minca on niin energinen osallistuja, me saatiin tänään uusi kaappi.

Toisen roska toisen aarre

Kun taloon tulee uusi kaappi sehän tarkoittaa, että jonkun pitää väistyä, että joku voi tulla tilalle.  Eteisen toinen kaappi pääsi uudelle paikalle pannuhuoneeseen ja sen tieltä väistyi sitten huonokuntoisin kaappi joka matkusti autotalliin. Tällä vaihtokaupalla saakin sitten melkein koko kodin sekaisin. Minca huolestui kun hänen namilaatikkonsa hävisi eteisestä, mutta ei huolta löytyi pesusieni mikä oli kiva pilkkoa mutta voi harmi mamma vei sen ja sitten löytyi mamman hanska. Minca on niin hauska kun vaikka on kuin pieni kolo niin sinne se Minca sitten tunkee itsensä. Minca on kuitenkin hyvin oppinut peruuttamaan ja se on tärkeä taito koiralle. Kun ei kerran saanut kerätä noita tavaroita itselleen niin sitten hän parkkeerasi keskelle lattiaa pitkin pituuttaan ja siinä me sitten loikittiin yli. Ihmeellistä on miten koiratavarat lisääntyy ihan itsestään. Ennen Mincan tuloa kun olin päättänyt että Rose´on viimeinen koirani, niin myin ja annoin pois kaikki koiratavarat jäi vain ROse´n hihna ja panta sekä sakset ja harja.  Nyt kaikkea on vaikka kymmenelle koiralle huh huh, mitäisköhän taas antaa kaikki pois jos vaikka sitten tulisi pentu taloon.

Mamma tule jo nukkumaan.


maanantai 26. tammikuuta 2026

Mitä teille kertoisin

 Nyt tuntuu että ei ole mitään kerrottavaa kun ei ole mitään katastrofia juuri menossa. Vaikka tuosta katastrofista tulee aina mieleen nuorimman poikani aine minkä hän kirjoitti koulussa. Aineen aihe oli miten lama näkyy meillä kotona, elettiin lama-aikaa. Poikani aine alkoi meillä ei ole kotona mitään lamaa meillä on aina katastrofi ja sillä sitten ollaan menty eteen päin.


Kyllähän näiden karvaisten kanssa on monta asiaa koettu ja eivät ne kaikki ole niitä positiivisiakaan olleet, mutta en kyllä vaihtaisi montaa päivää pois toki muutaman voisin vaihtaa. Kyllä Minca niin paljon ihania asioita tuo elämäämme ettei mitään määrää, tänäänkin käytiin metsässä ja nautittiin molemmat.


Toivotaan, että tämä rauha perheessämme jatkuu pitkään.

sunnuntai 25. tammikuuta 2026

Suo, Arja ja Minca

 Tänään lähdettiin sitten metsään koska siellä ei olla päästy käymään kahteen viikkoon ja sielläkin oli niin paljon viestejä jätetty. Mentiin myös suolle käymään ja hyvin Minca jaksoi liikkua vaikka lunta oli hieman enemmän.

Peuroja ei nähty ollenkaan vaikka jälkiä oli paljon joka puolella.



Me ollaan Mincan kanssa kyllä sellaisia metsäläisiä ja rakastetaan luonnossa liikkumista ja sitä rauhaa mikä metsän siimeksessä vallitsee.


Miten sitä voikaan nauttia kun kaikki on ihan tavallista ja "tylsää". Katsotaanpa mitä ensi viikko tuo tullessaan.

lauantai 24. tammikuuta 2026

Mincan sähköposti

 Tänään päästiin vihdoinkin kahden viikon jälkeen lenkille ja olipas Mincalle tullutkin paljon "sähköpostia". Mentiin tien reunasta toiseen kuin risteilyohjus ja välillä piti jopa kaivaa kun viestit olivat peittyneet lumen alle. Varmaan kaverit ihmettelivät mihin Minca on kadonnut. 



Peuroja ei tänään näkynyt vaikka Minca niitäkin tähyili.  Ihanaa oli katsella koiran iloa kun päästiin taas liikkumaan. Silmä tarkkana kyllä tutkin että näkyykö jalassa jotain mistä pitää huolestua, no ei näkynyt kaikki vaikutti hyvältä.




Kun päästiin kotiin Minca juoksi tonttia ympäri ihan villinä ja nautti vapauden tunteesta. Olen kyllä niin onnellinen että Minca on kunnossa.

perjantai 23. tammikuuta 2026

Vapaus

 Nyt on vapaus koittanut ja Minca saa mennä ilman hihnaa pihalle. Joka kerta vielä ihmettelee että oletko tosissasi tule nyt kuitenkin mukaan vaikka hihna jääkin naulaan.


Huomenna lupasin Mincalle, että mennään sitten lenkille, ei vielä kovin pitkälle, mutta lenkille kuitenkin. Toivottavasti tuo liukkaus hieman helpottaa.


Sitten sain terveisiä Lumolta joka on käynyt vesijumpalla ja hyvin oli kuulemma sujunut.




Lumo on niin tottunut kaikenlaisiin hoitoihin, sillä häntä on hemmoteltu koko ikänsä. 

torstai 22. tammikuuta 2026

Pitkä viikko

 Nyt sitten osaa taas arvostaa omaa pihaa yli kaiken. No minkä takia, minäpä kerron. Minca on viikon ollut hihnassa ulkoilutettava ja varsinkin näin talviaikaan kun puet päälle toistakymmentä kertaa päivässä takki ja housut kengät ja pipo ja käsineet ja sitten mennään, no  joku kerta pissataan ja tehdään isompikin asia, mutta toisaalta koskaan ei voi tietää että haluaako Minca vain haistella ja etsiä hiiren jälkiä tai mennä vain syömään lunta. Olen niin onnellinen kun huomenna voin avata oven ja sanoa, Minca mene pissalle. No ammattihuolestujana tietenkin mietin mitä jos Minca liukastuu taas no en minä voi pumpuliin muruani kääriä.


Me päästään myös taas lenkille eikä haittaa vaikka pelotellaan pakkasella.

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Minca kertoo

 Tänään mamma raahasi taas sen murisevan kaverin tuolta komerosta missä se asuu. Mä en oikein tykkää siitä kun se vaan murisee. Sen nimi on kuulemma imuri. Se haettiin sen takia kun mamma heitti kuusen pihalle, mitähän pahaa sekin sitten oli tehnyt kun joutui ulkoruokintaan. Mamma sanoi että kaikki mun lelut oli väärässä paikassa tätä minä en sitten ymmärtänyt ollenkaan. Ne oli sievästi eteisessä, TV huoneessa ja makuuhuoneessa. Mutta ne olikin muuttuneet vääriksi paikoiksi ja sitten mamma keräsi ne kaikki lelut pois ja laittoi ne kaikki samaan paikkaan mikä minusta oli sitten tosi väärä paikka.


Onko tämä nyt oikea paikka eihän tässä pieni koira mahdu edes jalkoja suoristamaan. Minun mammani on joskus niin ajattelematon.

tiistai 20. tammikuuta 2026

Tylsä päivitys

 Minulta on toivottu "tylsää" päivitystä ja tässä sellainen tulee tältä päivältä. Minca voi hyvin ja sain tänään ensimmäisen kerran käydä ihan ilman hihnaa pissalla. Tämä lupa tuli ihan vahingossa kun tultiin kotiin niin aivot eivät sanoneet muuta kuin että Minca pissalle. Minca tuli ja kävi pihan perällä ja samantien takaisin huomaamatta että olikin vapaana. Onneksi ei huomannut ja päättänyt laittaa piharallia käyntiin. Yritetään olla tosi tarkkoja vielä muutama päivä. Mincan vatsakin on kestänyt noita lääkkeitä, se oli minulla pelkona että ripuli alkaa uudestaan, mutta onneksi ei 🙏. Ehkäpä tästäkin taas selvitään 🙏.





Tällaiset terveiset tällä kertaa.

maanantai 19. tammikuuta 2026

Susi llampaan vaatteissa

 Olen taas niin onnellinen, Minca voi hyvin ja ontumista ei tänään ole enää huomannutkaan. Vielä olemme varovaisia ja kuljemme pissallakin hihnassa se on toisaalta muutenkin hyvä kun kaikkialla on niin liukasta. Lupasin tänään Mincalle yllätyksen kaupasta ja sieltähän tuli sitten susi lampaan vaatteissa.


Ainoa vika tuossa sudessa oli se ettei se piipannut mutta kyllä sillä voi leikkiä.

Jos on sairaana niin tarvitsee piristystä.

sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Rauhaa

 Päivät ovat pitkiä ja rauhallisia, kaikki pyörii Mincan ympärillä. Seuraamme Mincaa silmä kovana, että huomaamme varmasti kaikki mahdolliset muutokset jos sellaisia tapahtuu. Käydään vain lyhyillä pissatuksilla pihalla ja muuten ollaan sitten sisällä mahdollisimman rauhassa. Minca nukkuu paljon ja se helpottaa rauhassa oloa. Toivottavasti kaikki viikon päivitykset ovat yhtä tylsiä mitään draamaa ei nyt kaivata, vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin.


Kyllä me tästä vielä noustaan ja saadaan tehtyä muunkinlaisia päivityksiä.

lauantai 17. tammikuuta 2026

Päivä on hieno

 Mitenkään en mitenkään olisi uskonut, että Minca kävelee tänään jo aamusta ihan kaikilla neljällä jalalla. Aivan uskomattoman nopeasti alkoi parantuminen ja niinhän eläinlääkäri kyllä minulle lupasikin. Minca ottaa lääkkeet kiltisti ei mitään ongelmaa. Viime yönä oli hieman levoton ja kävi juomassa usein ja pissallakin käytiin pihalla, mutta se johtui Mincan saamasta lääkityksestä. Minca on lepäillyt paljon ja se varmasti kuuluu tuohon lääkityksen vaikutuksiin. Tosin kun mennään HIHNASSA ulos on todella virtaa täynnä. Kyllä korkeampi voima piti meistä eilen huolta ja kovasti sitä olin pyytänytkin. En saanut unta - ruokin Mincan klo 04 yöllä - tuli riittävän pitkä aika ennen röntgeniä - aloin selata nettiä ja Timo Talvio tuli esille - lähetin sähköpostin hänelle, sähköpostini sai toivomani reaktion aikaiseksi - sain ajan eiliselle päivälle -  syy löytyi - saimme lääkkeet. Eihän tässä tuuristakaan voi olla kysymys kun ei meillä koskaan ole hyvää tuuria.


Vieläkin naurattaa eilen sattunut juttu eläinlääkärin pihamaalla. Kun Minca piti hakea sisälle oli automme taakse ilmestynyt koira joka istui kuin patsas takaluukun takana. Menin sisälle sanomaan etten voi ottaa Mincaa autosta kun auton takana istuu koira. No hoitaja tuli ulos ja huusi Raisa mene kotiin ja Raisa lähti vauhdilla ja katosi rakennuksen taakse. Hoitaja poistui ja me ryhdyttiin ottamaan Mincaa autosta ja juuri kun Minca tuli autosta ulos ilmestyi rakennuksen kulman takaa Raisan pää joka kurkisti no minkälainen otus sieltä autosta tulee. Hitaasti Raisa tuli esille ja katsoi tarkkaan touhujamme ja haukahti pari kertaa kuitenkaan lähestymättä meitä.

perjantai 16. tammikuuta 2026

Olipas päivä

 Viime yö meni valvoessa, Mincalla oli  tukala olla ja pyöri ja hyöri.  Itse nousin ylös kolmen aikaan ja aloin miettiä ettei kyllä nyt tule yhtään mitään tästä koira on ihan kolme jalkainen ja onneton ja meidän pitäisi odottaa röntgenkuvausta  vielä keskiviikkoon asti. Silloin päätin että apua on saatava nopeammin. Kirjoitin yöllä sähköpostia tuonne Timo Talviolle Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalle.  Aamulla soitin vielä puhelun heille ja keskusteltuamme sain viestin soitan kohta takaisin. Klo 9:15 sain soiton lähtekää ajamaan tänne ja mehän lähdettiin koira autoon ja menoksi. Päästiin perille ja olipas ihana klinikka ja ihmiset ei voi enemmän kuin olla kiitollinen että päästiin tuonne. Minähän tietenkin varoitin heitä Minca on todella villi ja koheltaa. Tultiin sisälle Minca meni makuulle ja odotti kauniisti  koko ajan oli taas hyvä käytöksinen ihana koira. Minca rauhoitettiin kuvausta varten ja meille sanottiin, että Minca voi kiivetä siihen pöydälle niin on helppo siirtää, johon minä totesi Minca ei tosiaankaan kiipeä tuohon kiiltävälle kapealle pöydälle.  Mitä tekee Minca kiipeää kiiltävälle kapealle pöydälle ja nukahtaa siihen.


Eläinlääkäri kysyi ihan aiheellisesti: Onkohan tämä ollenkaan sinun koirasi 😂.Röntgen kuvat kertoivat, että selkä on aivan priimaa lonkat ok, polvet kunnossa. Syytä voimakkaaseen ontumiseen ei röntgenillä  ollut löydettävissä. Seuraavaksi otettiin verikokeet ja niistä selvisi että tulehdusarvot ovat koholla. Seuraavaksi Mincan polvi ultrattiin ja sieltä se syy löytyi Mincalla on synoviitti joka johtuu vasemman polven venähdyksestä. (Synoviitti tarkoittaa nivelkalvon tulehdusta, joka aiheuttaa nivelen turvotusta, kipua, kuumotusta ja jäykkyyttä, johtuen nivelnesteen liiallisesta tuotannosta.) Olipa helpotus kun ei ollut mitään mitä ei voi lääkitä, ei tarvittu myöskään leikkausta. No tosin leikkasin Mincan kynnet kun hän oli nukutettuna. Minca sai lääkkeitä jo klinikalla ja sitten vielä kotiin tuomisinakin.  Olen ihan onnesta ymmyrkäisenä kun Minca paranee. 💖


Eikä tässä vielä kaikki, Mincalla on ollut pennusta lähtien sellainen pieni peukalonpään  kokoinen liikkuva pallura ihon alla. Olemme sanoneet, että se on Mincan ainoa aivonystyrä, mutta ei se olekkaan se on Mincan kaksonen joka on koteloitunut Mincan päälaelle.  Ristimme sen Manta Manellaksi. Olemmekin saaneet siis kaksi bernhardilaista yhden hinnalla. Kaksosta ei tarvitse poistaa jos se ei kasva tai puhkaise ihoon reikää tullakseen itse ulos. Joten emme siis koskeneet siihen. Nyt ollaan kotona ja Minca söi ja lepää nyt.



torstai 15. tammikuuta 2026

Paljon tukea

 Kiitos olen saanut niin paljon tukea ja kannustusta tässä Mincan ontumis asiassa. Itselläni on tosi vaikeaa, tänään Minca on ontunut pahemmin kuin eilen. En tiedä näyttelikö lääkäriasemalla ettei ontunut niin paljon mutta nyt ontuu enemmän selvästi kuin eilen. Sain lainaksi laaserinkin ja tänään kokeiltiin sitäkin. 🙏


Ei tässä voi kun uskoa ja rukoilla että kaikki päättyisi hyvin.

keskiviikko 14. tammikuuta 2026

Elämä pysähdyksissä

 Tuntuu kuin elämä olisi pysähtynyt ja me vain odotellaan että viikko kuluisi ja päästään röntgenkuviin. Pelottaa ja olen surullinen kun en tiedä mitä voisin Mincan hyväksi tehdä. Minca ei ymmärrä nykyistä tilannetta ollenkaan me vaan ollaan ja äkkiä käydään pissalla ja kakalla ja taas ollaan sisällä. Eilen sanoin että voi kun voisin ottaa Mincan kivun itselleni ja Minca olisi terve no ei ihan toteutunut, Minca ei ole terve, mutta oma selkäni kipeytyi eilen illalla ihan ihmeellisellä tavalla ja nyt minäkin mennä lonksutan.


Onneksi ruoka ainakin maistuu ja vatsa on pysynyt kunnossa toistaiseksi.




Laitettiin sitten ruoka tuollaiseen virikekuppiin niin on puuhaa vähäksi aikaa kun onkii nappuloita tuolta. 

tiistai 13. tammikuuta 2026

Ortopedillä

 Nyt on lääkärissä käynti tehty. En vielä ole oikein varma saimmeko hyviä vai huonoja uutisia. No hyvä uutinen on varmaankin se, että ei ole ristiside poikki eikä venynyt. Kipu löytyi yllättävästä paikasta.




Jos Minca eilen sai hyvästä käytöksestä kunniakirjan niin tänään se kyllä otettiin pois. Ei turhaan ensimmäisellä rivillä lue vauhdikas. Minca olisi sitten halunnut tutustua kaikkiin ihmisiin ja koiriin ja kissoihin. Eläinlääkäri oli sitä mieltä että ei pärjäisi tuollaisen koiran kanssa ollenkaan. No Minca on vain ystävällinen ja innoissaan. Tosin voi olla että käytökseen vaikutti se, että häntä kutsuttiin vastaanotossa berhandinpaimenkoiraksi, ne voi olla aika villejä. Nyt sitten viikko lepoa ja kipulääkettä. Lääkärin viimeiset sanat meille, toivotaan että teidän talo on pystyssä vielä viikonpäästä kun tuo koira turhautuu. Mutta eihän Minca nyt turhaudu kun harjoittelee sukan tekoa tänään taas rikkoi sukkapuikot ja sotki kutimen.  No Harrylle tulee pitkä viikko kun joutuu nukkumaan päivät sohvalla kun silloin Minca on rauhassa kun saa nukkua iskin kanssa päikkäreitä.