Ei elämä ihan ilman leonberginkoiraa suju, välillä pitää käydä tervehtimässä ystävien leonbergin koiria ja tänään saimme tavata Wilin. Wili oli todella iloinen kun tapasimme ja niin olimme mekin.
Ihana poika ja isäntä kiva oli heidät tavata. Minca oli ihan ihmeissään kun tultiin kotiin, että mikä kumma tuoksu meissä oli. Olimme kuin kaksi virikekeppiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti