maanantai 8. lokakuuta 2018

Retkellä

Eilen aamulla 05:30 saapui Marjo minua noutamaan mukaan yhteiselle retkellä. Tarkoituksena oli lähteä käymään Joensuussa, tapaaminen ei ollut Joensuun Ellin kanssa vaan meille oli luvassa hauska koirapäivä. Ensimmäisenä tapasimme Hennan ja Rudolfin joka Belunan XL No Problem "Rudolf" . Oli niin hauskaa nähdä Rudolf ja Henna. Kiitos Henna että saimme nähdä Rudolfin.
Onko se mulle tuo patukka?

Henna, Rudolf ja marjo

Kyllä oli pojissa paljon samaa näköä Rudlfin veljen Maxin kanssa.

Tarkoitus ei ollut tunkea itseään Rudolfin alle, mutta Rudolf vähän nojasi

Kasvattaja mamman kanssa

Aivan ihanaa nähdä kasvatti joka asuu kaukana. Hienoa nähdä miten upea koira Rudolfista oli kasvanut. Kiitos Hennalle.

Mä luulen että me ollaan joskus nähty?

Hennan muru

No aika kiva n tuliaisen sain se maistuu hyvälle.

Syön tämän heti.

Kerron sitten kavereille kotona mitä herkkua sain.

Rudolf oli oikea onnellisen koiran ilmentymä, iloinen ilmeikäs ja ihana käytöksinen.

Kyyneleitä pidättelin kun niin monta Lotan ilmettä oli pojalle periytynyt.

Onko jo riittävästi poseerattu kun haluaisin tuon luun syödä.

Komea poika

Muista viedä velipojalle terveisiä pyytää Rudolf
Onnelliset yhdessä

Kiitos Henna olet kasvattanut upean pojan.
 Seuraavaksi jatkoimme vielä matkaa ja saavuimme Astan luo, jossa tapasimme sitten NALLEKUMMUN MATAMI-MIMMI BELUNAN XL BAD HABIT :in pennut. Kaksi tomeraa poikaa oli meitä vastaanottamassa ja voi mitä ihanuuksia siellä pihalla paineli.
Mä löysin aarteen.

Syön tämän käärmeen

Pusu

Voi söpöys

Sydänten murskaaja

Painit

Kumpi voittaa

Kaverukset

Söpöliinit

Toinen muru

Joensuulainen mansikka

Meidän tuliaiset

Yhdessä

Voi ihanat

Voi että olet ihana

Syödään nämä kaikki

Asta ja murut

Puren sua hännästä

Kyllä oli mukavaa kun saatiin tulla käymään.

Kiitos Asta kun saimme nähdä nämä ihanuudet.
 

lauantai 6. lokakuuta 2018

Toimintapäivä

Tänään meillä on ollut toimintapäivä ja olemme aloittaneet päivän lenkkeilyllä, sitten olikin vuorossa tiukka rutistus eli kanalan siivous. Nyt kanat ovat saaneet puhtaan kanalan ja puhtaat purut ja oljet. Kun siivous oli valmis ja kanat pääsivät takaisin kanalaan niin kyllä alkoi sellainen poopotus ettei mitään määrää.
Taiga ja syksyinen metsä
 Kun kanat olivat saaneet puhtaan kodin niin olikin koirien vuoro. Koirat saivat myös puhtaat kopit ja uudet pehmusteet, vaikka koirat eivät nykyään juuri joudu tarhoissa olemaan niin jos joutuvat niin on puhtaat kopit heilläkin.
Keela myöskin syksyisessä metsässä
Kun koirat ja kanat olivat saaneet osansa olikin sitten pihan vuoro ja aloimme korjata kukkapurkkeja pois joista kukat olivat jo lakastuneet. Vielä jäi paljon tekemistä mutta alkuun päästiin. Kyllä koko koira porukka oli auttamassa tai KePon sanoin koko ajan jaloissa.
Voinko kiivetä puuhun?
 Puuhastelun jälkeen maistui ruoka ja tietenkin meille ihmisille sauna. Olipas hieno päivä, ai niin meinasi unohtua että koirat saivat kaikki omenat palkaksi kun olivat niin kovasti auttamassa.
Toscariini
 

perjantai 5. lokakuuta 2018

Eläinten viikko

No niin nyt vietetään sitten eläinten viikkoa.  Ja se viikko on monien eläinten viikko. Tunnetko lemmikkisi tarpeet, sitä kannattaa aina välillä miettiä, että mitkä ne lemmikin luonnonmukaiset tarpeet ovatkaan.
Eläinten viikon lapsille tarkoitettu juliste, jossa on eri eläimiä (poni, lehtikala, gerbiili, kissa, kani ja koira) värikkäällä taustalla. Lisäksi SEYn logo ja teksti: Tunnetko tarpeeni? Eläintaito.fi. SEY auttaa eläimiä. Koirillahan nuo tarpeet ovat, kaivaminen, haistelu, seurallisuus, ruoka. Koirasi siis tarvitsee sosiaalista elämää ja pennut leikkivätkin mielellään keskenään. Kaivaminen on koirasta hauskaa ja se tekeekin sitä mielellään aina kun siihen tarjotaan tilaisuus. Haistelu antaa koiralle paljon viestejä ja se purkaa myös stressiä haistelemalla. Ruoka se on elämisen ehto ja pureskelu rauhoittaa ja saa aikaan hyvän olon.  Hyötyinä ovat siis, koiran stressi vähenee, koira saa käyttää aivojaan ja nenäänsä ja kokea onnistumisen riemua Suhde omistajaan vahvistuu ja kummallakin on kivaa.
Keela

Muru

Koiranelämää

torstai 4. lokakuuta 2018

Kansainvälinen eläintenpäivä

Tänään vietetään kansainvälistä eläintenpäivää ja samalla alkaa eläinten viikko. Eläinten viikon teemahan on : Vastuullinen lemmikin hankinta. Muistuttakooon tämä kuva, että kaikki eläimet eivät ole tarkoitettuja lemmikeiksi.
 Hienoja asioita on saatu  tehtyä vaikka paljon on vielä tekemätöntä työtä niin Suomessa kuin malmallakin, tässä kuitenkin muutamia asioita eläinten puolesta.
- Kymmenet (70 kpl) vaateketjut luopuvat mohairin käytöstä - vuohien julmakohtelu
- Etelä-Korea kielsi koirien tappamisen ruuaksi.
- Kanada kieltää eläinkokeet kosmetiikassa
-Belgia kieltää turkistarhauksen ja hanhenmaksan tuotantoon liittyvän pakkosyötön.
- Euroopanlaajuinen kampanja lemmikkien puolesta alkaa
- Heli Castre´nin apuraha hevosten kuiviketutkimukseen - hevosten hyvinvointitutkimus.
Omaa eläintenpäivää olemme viettäneet metsässä liikkumalla heti aamusta kirpeän syksyisessä säässä.

Metsähepulit ovat ihan parhautta ja tällä kertaa myös Keela oli pukeutnut , koska oli kirpeä syyssää. No ei vaineskaan halusin laittaa keelalle tuon ihanan auringonkukka pannan ihan tarkoituksella että prinsessa olisi söpö.
 Prinsessa on nyt päättänyt että hänenkin täytyy pudottaa pohjavilla talveksi pois, ihan en ymmärrä tätä karvan pudotus ajankohtaa, mutta eipä sille mitään voi.
Prinsessa on myös eläintenpäivän kunniaksi esitellyt minulle uuden oppimansa tempun. Se on ilo kun lemmikki oppii uusia temppuja ihan itse. Keelan uusin temppu on sellainen että hän tunkennpäänsä tietyllä tavalla koiraportin alaosaan ja pienellä liikkeellä koiraportti aukeaa ja sen jälkeen onkin ihan helppo aukaista ovi ja marssia sisään oman halunsa mukaisesti, tosi kaikki ovet jäävät auki ja hetkessä kylmyys hiipii sisälle. Ovethan Keela on aina osannut avata ulospäin, mutta koiraportit ovat vaatineet selvästi hieman opiskelua ja myös tuon oven toisin päin avaaminen. Klo 13:22 ja Keela on tehnyt tuon tempun jo viisi kertaa.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Pääsimpäs kotiin

Olipas reissu kerrassaan tämä tämän kertainen retki Porvooseen. Maanantaina räjähtivät äidin asunnosta sähköt. Kaikki valaisimet menivät oikosulkuun ja lieskat lenteli ja jouduttiin kutsumaan sähkömies. Onneksi tulipalolta vältyttiin vain hieman kärähti. Tiistaina sitten äiti sai uudet sähköt. Tänään aamulla  raahasimme äidin kanssa eilen pakkaamamme  kassit rappukäytävänn kun olimme tyhjentäneet turhaa tavaraa pois äidin asunnosta, sitä oli huomattavan paljon. Ei muuta kuin menoksi, mutta hissi hajosi ei päästykkään alakertaan vaan hissi jumittui 7 kerrokseen. Ei siinä sitten muuta kuin kannoin kassit ja pussit ja äidin rollaattorin 7 kerrosta alaspäin, muutaman kerran sain juosta raput edes takaisin tai en minä loppu kerroilla enää jaksanut juosta. Kaikki asiat saatiin hoidettua ja ei kun kotimatkalle lähdin sitten ihan ajoissa noin klo 15 ajelemaan kohti kotia ja pääsinkin ensimmäiseen tunneliin  vähän Lohjan jälkeen ja autosta alkoi kuulua outo ääni, kierrosmittari pyöri ympyrää, vauhti alkoi hiipua ja pääsin juuri ja juuri ulos tunnelista ja siihen päättyi matka. Soitto KePolle, joka ryhtyi järjestämään hinausautoa paikalle, no kun se lähti Turusta kesti kohtuullisen kauan ja puoliyhdeksän olin sitten kotona.  Kuljettaja oli mukava ja kotimatka sujui jutellessa.
Kuljettaja epäili minun olevan koira ihminen mistä kummasta mahtoi sen arvata. Hänellä itsellään oli kaksi Japanin pystykorvaa. Hieman epäilyttää, että onkohan minun tähtene kellahtanut väärään asentoon kun näin vauhdikkaaksi muuttui elämä. Mutta kotona ollaan kaikki hyvin ja vastaanotto oli riemukas.