sunnuntai 8. heinäkuuta 2007

Sateinen sunnuntai


Mieheni Harry lähti lomamatkalle vanhempieni luo pohjanmaalle ja otti mukaansa Lunan, sillä koska laihat lapsetkin lihovat mummolassa niin miksei sitten meidän Luna. Kuulín, että isäni oli käynyt hakemassa ternimaitoa maalaistalosta ja Lunalle oli tehty pannukakkua siitä (nam nam se olisi minunkin herkkua) ja kaikenlaista muutakin herkkua oli noudettu ja Luna on kuin prinsessa  hemmottelun kohteena. Ajattelin, että ompa ruhtinaalista kun koko suuri sänky on minun käytössäni, niin ajattelivat Diwa ja Bella sekä kaksi kissaammekin, joten kylmä ei yöllä tullut eikä kylkeäkään tarvinnut kääntää, mutta onneksi ei tullut yksinäinen olo. Aanmulla päätin harjata koirat viimeisen päälle, se ei tietystikkään ole Diwan lempi puuhaa koska pitäisi olla sut koht paikallaan joten pientä keskustelua käytiin, mutta harjattua tuli, meidän kaunis Bella kyllä ymmärtää harjauksen arvon. Turri pyöri kuin väkkärä ympärillä, koska Turrin mielestä hänen turkkinsa ei ole ollenkaan valmis vielä, eikä muiden vuoro ole vielä (= ei kyllästy koskaan saa harja vaikka koko päivän). Pettymyksen karvas kalkki on juotu ja maistuu kyllä vielä suussa mutta olenhan saanut paljon tukea teiltä ihanat  koirankasvattajaystäväni, jotka olette kokeneet itse monenlaista pettymystä niin ymmärsitte minua niin hyvin, tämä oli kohdallani ensimmäinen oman koiran astutus ja varmasti mieleen jäävin. Ainakin opin paljon tästäkin, että vaikka kaikki menee hyvin ja tekee vimpan päällle niin ei se takaa hyvää lopputulosta. Ei voi kieltää odotinhan minä niitä pentuja kuin hullu puuroa, mutta tottahan on ei aina voi kaikkea saada. Olen yrittänyt etsiä asiasta hyviä puolia niin ainakin minulla on nyt aikaa kouluttaa tuota Diwa-rasaviliä , sillä Diwa kyllä järjestää toimintaa. Kiitänkin vielä teitä kaikkia jotka olette minua tukeneet ja uskoa luoneet huomiseen ja uusiin astutuksiin, KIITOS. Tack så mycket Marie, Birgit och Fatzer.



Luna maalaismaisemassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti