Nyt se on vihdoin tapahtunut, luonto pesi tänään kasvonsa ja aika rytinällä se tapahtuikin. Olimme lähteneet lenkille Ingan kanssa ja Turri sai päähänsä haluta pitkälle lenkille, enkä hennonut kieltää kun on niin kauan joutunut tekemään lyhyttä lenkkiä, niinhän siinä kävi valtaisa ukkoskuuro meidät yllätti, minä , naapurin rouva, Bella ja Turri juostiin kilvan kotia kohti ja oltiin niin märkiä, siis todella märkiä, salamat vain räiskyivät ja ukkonen jyrähteli. Oli siinähetkessä eteinen täynnä kuraisia tassun jälkiä kun koko lauma tuli sisälle sateen suojaan. Nyt taas paistaa aurinko ja luonto näyttää niin puhtaalle ja vihreälle. Kun kerran satoi niin päätettiin pitää lettukestit, lettuja meidän koirat rakastavat.
Kiitos mami ja iskä terveisistä sieltä lomalta, olipa kiva, että olitte kirjoittaneet niitä Belunan vieraskirjaan. Älä mami pelkäää en minä ole unohtanut teitä, eilen minulle tuli vähän ikävä kun veljeni Max lähti kotiin perheensä kanssa niin minäkin muistin kuinka sinä lähdit samasta portista.
Mosse näetkö minulla on tosi hieno keppi, Mosse ei löydä Milanaa Milana on piilossa.
Minullakin on hieno lelu, missä olet Milana?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti