Vain minulle voi käydä näin, minulla on huomenna nuorimman poikani häät ja lapsen häihin pitää tietystikkin panostaa täysillä. Päätin kerrankin olla muodikas minäkin ja valitsin asuni väriksi syksyn muotivärin lilan, hienot korkokengät, vaikka itse sanonkin (tosin en osaa kävelllä niillä, mutta istun sitten paikoillani), ostin lilan laukun ja sitten uuden kotelomekon jakkuineen, kaikki natsasi kerrankin kohdalleen. Sitten hiukset, kampaajani teki koevärjäyksen tiistaina ja saimmekin hiuksiin upean lilan värin (no ei kaikkien mielestä= lue KePo) , tosin töissä sain uuden lempinimen "mustikka". Tänään sain kampaajaltani lisää väriä ja tarkoituksena oli hiukan syventää vielä sävyä huomiseksi, itse toimeen ryhdyin ja ihmettelin kyllä, että mielestäni tiistainen väri oli eri väristä, mutta ajattelin että muistan väärin. Väri päähän ja odotusta ja värin pesu ja JÄRKYTYS, ei liilasta tietoakaan ei sitten ollenkaan pää on kuin liehuva liekinvarsi, varsin upea väri mutta ei liila ollenkaan. Kampaajani luuli minun huijaavan kun laitoin tekstiviestiä että arvaa minkä värinen no ei arvannut? Pakko oli lähettää valokuva todistusaineistoksi oli siinä meillä kummallakin ihmetyksen sormi hämmästyksen suussa. No eipä yhdet hiukset voi minua lannistaa, tässä kävi vähän kuin hiirelle, ei sitten takkia tullutkaan joten tehdään housut joten kun ei liilaa tullutkaan mennään eteenpäin kuin liehuva liekinvarsi. Joskus kyllä ihmetyttää minkälaisten tähtien alla sitä oikein on syntynyt, tai olinkohan syntynyt sateenkaaren alla juu niin se varmaan on kun on tämä elämä yleensäkkin aika värikästä. Onneksi nuo koirat tunnistaa minut hajusta ja äänestä, kun mamma vaihtaa väriä kuin kameleontti.
BB odottaa, että omenat kypsyvät.
Pitää käydä haukkaamassa välipalaa kun noiden omenoiden kysyminen näyttää kestävän.
Raaka edelleen raaka, tämä oli vain tarkistushaukku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti