Tänään lähdettiin Lunan kanssa metsään ja Luna on ehdottomasti paras kaveri silloin kun haluaa kuljeskella metsässä, ihailla luotoa tai ajatella jotain omia ajatuksiaan rauhassa tai pelkästään rentoutua rauhassa. Luna ei riehaannu vaan nauttii rinnallasi olemisen ihanuudesta. Melkeimpä ajatuksen voimalla Luna pysähtyy tai kiipeää kivelle , jotta mamma voi ottaa kuvia. Tänään oli erityisen kaunis ilta ja nautimme tosi paljon yhteisestä lenkistä. Tänään meillä ei ollut raskaita ajatuksia vaan pohdimme Lunan kanssa hämähäkkien sielun elämää, ajattelimme, että mikä kumma on se saalis mitä hämähäkki pyydystää kun kaikki verkot on tehty juuri minun naamani korkeudelle. Pyysin kauniisti anteeksi hämähäkeiltä, että en voinut jäädä heidän verkkoihinsa vaan jouduin repimään ne irti nassustani, mutta uskon, että nopeasti nuo pienet eläimet kutovat uudet saalistusverkot ja toivotavasti saalis on hieman pienenmpää sorttia kuin minä. Kävimme Lunan kanssa suolla, koska siellä ei nyt ole paljon vettä niin siellä on aivan ihana rämpiä ja tuoksutella suopursuja. Suolla kasvaa myös vaivaiskoivuja ja se on minusta yksi kauneimmista kasveista, niin sitkeä ja pystypäinen ja samalla suloinen pienin pienin lehdyköin. Se on myös ylpeä kasvi ei juurru se kukkapenkin multaan vaan haluaa asustaa suolla ja lapin tuntureilla. Toinen lemppari kasvini on juolukka, siinä on joitan kesytöntä samalla tavalla kuin suopursussakin joka vangitsee ohikulkijan huumaavalla tuoksullaan. Entäs sitten poronjäkälä voiko kauniimpaa vuodetta luonto tarjota. Tätä kauneutta ihailtuani, huomasin kotiin tultuani, että osa valokuvistani oli kuin luonnon kehystämiä muotokuvia.
Tähkäpäät
Suopursu
Metsä
Vaivaiskoivu
Poronjäkälä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti