Katso koiraa

Tänään toteutui kauan odotettu tilaisuus päästä kuuntelemaan Tuire Kaimiota. Inkooseen asti jouduimme matkustamaan häntä kuuntelemaan, mutta matka sujui hauskasti rupatellessa. Tulomatkalla jouduimme hieman pohtimaan miksi minun autoni aivot sekoilivat, ensinnäkin auto ajoi koko ajan ylinopeutta ja sitten se ei suostunut laittamaan pitkiävaloja vaan heilutteli tuulilasin pyyhkijöitä. Kotitiellä sitten kaikki toimi moitteettomasti, onneksi en ehtinyt raportoida tästä KePolle sillä tiedän jo kommentit kun hän olisi kokeillut ja kaikki olisi toiminut, ehkä se oli hetkellinen auton mielialahäiriö. Olisin voinut kuunnella tuota Tuikua vaikka kuinka kauan, hän esittää asioita niin mielenkiintoisesti, hän peilasi Nepalilaisten kyläkoirien elekieltä ja sitten taas kotikoirien elekieltä. Nepalilaiset kyläkoirat elävät kyläyhteisössä vapaina laumoina ja olipas todella mielenkiintoisia videoita. Olen ollut jo lapsesta lähtien suuri Tuire Kaimion ihailija ja yksi innoittajistani.

 Tuire Kaimio luennoi aiheesta Katso koiraa.

 Tässä olen hakemassa omistuskirjoitusta  kahteen kirjaani jotka Tuire Kaimio on kirjoittanut. ( Pennun kasvatus ja Koirien käyttäytyminen)

 Ensimmäisenä kun perille päästiin Inkooseen niin katse löysi niin tuiki tärkeän kytin.

Taigalta opittu pöllöilme.

Mä olen niin kiltisti..

Mä seison yhdellä jalla ja kaadun jokeen..

Kuten kuvista voi päätellä meillä oli ylimääräsitä aikaa ja meillä oli myös hauskaa. Ehdittiin tutustua myös tähän upeaan kirkkoon.

Tämä upea kirkko on 1300 luvulta.

Ihana kivikirkko

Sumuinen Inkoo

 Koirista puhuttiin koko päivä vaikka ei kuvissa koiria olekkaan joten laitetaan malliksi yksi koiran kuva.

Paras pöllöilme ikinä odotti kotiportilla kun päästiin takaisin kotiin.