Pakkaspäivä

Tänään ollaan taas nautittu pakkaspäivästä tai en minä varsinaisesti, mutta koirat kyllä. Ovat viihtyneet ulkona mutta aika usein tullaan kuitenkin sisällä käymään ja katsomaan onko mammalla kaikki hyvin. Joten portsarin virka on minulle langennut. Minun koiraperheeni alkaa rauhoittumaan ja siitä olen hyvin iloinen, mitään rähinöitä ei porukassa ole onneksi olut vaikka hieman levottomuutta onkin esiintynyt, onneksi nuo nuoret koirat keksivät kaikenlaista jekkua ja iloisuus porukassa nostaa päätään. Keela on nyt saanut Milanan tarhan omakseen, koska Keelan tarhassa on niin paljon korkeuseroja että näillä keleillä se on aika liukas. Onneksi koirat eivät tarhoissa juurikaan tarvitse oleskella, koska minä olen niiden kanssa kotona. Oma mielentilani heittelee välillä kyynelistä  ja ikävästä iloon. Kyyneleet ja ikävä Milanaa ja muitakin lähteneitä kohtaan, vaikka eivät nuo pois lähteneet koskaan ole poissa sydämestäni ja tiedän siellä jossain jonain päivänä........... toisaalta taas ilo siitä että pihalla pyörii vielä viisi ihanaa leijonaa.  Sitten nappasin tuolta kaimani päivityksestä kaksi ihanaa kuvaa kahdesta Belunalaisesta.

Tämä kaunis tyttö on Tara Keelan sisko, aivan ihana tyttö.

 

Tässä sitten hieman vanhempi kaunokainen eli Milanan tytär Mila, kovasti on äitinsä tyttö.