keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Ei aina voi onnistua ei edes joka kerta.

Ihana aamu ja päätin valita sitten uuden lenkkireitin ja olimme valinnasta Keelan kanssa samaa mieltä. Ensin marssittiin kilometrin verran hihnassa mökkitietä pitkin. Sitten päästin Keelan vapaaksi ja jouduimme hakkuualueelle joka oli nyt kauttaaltaan sulanut ja täynnä isohkoja vesilammikoita ja kaikki ryteiköt olivat myös paljastuneet. Sitten ryhdyin miettimään vielä kun aurinko paistoi ihanasti, että varmaan kaikki miljoonat kääreet ovat nousseet juuri tälle alueelle paistattelemaan päivää, joten seuraava ratkaisuni oli, että oikaistaan suon poikki. Suo ei ollutkaan jäässä kuten viimeksi vaan minä upposin heti polviani myöten suohon ja saappaat täyteen vettä. Keela ei tullut suolle oli aika viisas päätös. Loppu matka jota oli vielä runsaasti jäljellä sujuikin sitten lotisevissa kumisaappaissa.
Ruokintapaikalla

Pusikossa

Lentoharjoitus

Varma laskeutuminen

Uusi kiihdytys

Tästä ei voi joda, missä vesi

Tuoksuu hyvältä
Lumo
Lumokin on metsäillyt tänään ja tämä valtava este on tullut hänen tielleen ja yli ei millään päässyt.
Mamma tuu auttaan en pääse.

Metsässä on niin mukavaa

Hui mihin se mamma meni.
Sitten vaihtuukin maisema, Rudolfin kotimaisemat ovat kovin vielä lumisia, mutta joutsenet ovat kuitenkin jo saapuneet.
Rudolf

Mailma täynnä ihmeitä

Kyllä on hienot maisemat ulkoilla ja nauttia luonnosta.

Komea Rudolf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti