torstai 19. heinäkuuta 2018

Lotta on kotona

Lotta saapui tänään kotiin ja on nyt päässyt  muiden joukkoon pihallemme. Jokainen edes mennyt koirani on päässyt johonkin lempipaikkaansa, meidän koiriemme tuhkia ei pidetä kirjahyllyssä kauniissa purkissa. Minusta ajatuskin siitä, että vapaana eläneet koirani joutuisivat kuoleman jälkeen suljetuksi purkkiin on ahdistava, joten sirottelen koirieni tuhkat aina niiden lempipaikalle. Lotta oli koira joka rakasti kotipihaansa. Muistan aina kun Lotta odotti vauvoja niin Lotta ei suostunut koskaan  lähtemään lenkille muuta kuin sen verran että kotiportti näkyi, siinä me sitten sahattiin tietä edes takaisin. Lotta pääsi siis pihallemme jossa Lotta voi lentää joka tuulen mukana muiden koiriemme kanssa.
Olet aina lähellämme

Suru on minussa.
Suru on varpaissa ja sormen päissä.
Suru on silmissä.
Suru on kyyneleissä.
Suru on tunne sisälläni.
Suru on ikävä sydämessäni.
Olet osa elämääni,
olet aina lähelläni.
Olemme ikuisesti yhtä minä ja minun koirani.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti