torstai 29. marraskuuta 2018

Mietintöjä

Jäin oikein miettimään tuota mitä KePoni tänään lausui.  Ajatus meni jotenkin näin. Miten ihmeessä meillä aina joku koira alkaa ne samat temput mitkä  oli sen  kuolleen koiran juttuja? Aloin oikein miettimään asia ja toden totta Biancan suurin huvi oli juosta sisään ja ulos edes takaisin ja ilmoittaa pontevasti haukkumalla oven takana että palvelijat heti tänne. Bianca oli myös ns. läheisriippuvainen koira kulki aina minun perässäni ja seisoi aina vieressäni jos istuin johonkin.
Muut koiramme eivät  ole haukkumista harrastaneet, paitsi nyt Keela on ryhtynyt haukkumaan ja kulkemaan edes takaisin sisälle ja ulos ja harastamaan läheisriippuvuusoireita vaikka näitä ominaisuuksia ei aikaisemmin ole esiintynyt.
 Aikoinaan myös kun meidän Diwa joka oli pihan vartija koira menehtyi  niin Bianca otti Diwan tehtävät hoitaakseen.
 Monia muitakin pieniä asioita on alkanut ilmetä muissakin koirissa ikään kuin Bianca olisi jättänyt perinnön jälkeensä.
Ovat nuo koirat minulle niin rakkaita, tämä vuosi on vain ollut niin raskas vuosi monella rintamalla. Onneksi voi iltaisin painaa päänsä niiden pehmeää turkkia vasten ja iloita siitä että ne ovat tuossa lohduttamassa ja iloa tuottamassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti