lauantai 7. syyskuuta 2019

Sadetta

Metsä on niin kaunis sateellakin, kuin luonto olisi pessyt kasvonsa ja vesipisarat putoilevat varvikkoon ja jäävät mustikanlehdille kuin pienet timantit. Koirat juoksevat iloisina ja virkeitä nauttien sateisesta metsästä joka on muuttunut kuin satumaaksi. Minä vain en muutu satumaan prinsessaksi vain ainoastaan läpimäräksi, koska hiiret olivat ulkovarastossa syöneet sadetakkini. En myöskään voi katsella tätä maisemaa vaaleanpunaisilla silmälaseilla vaan kompuroin ja liukastelen puiden juurakoihin, koska silmälaseistani puuttuvat pyyhkijät ja näkökykyni on hyvin hämärä.
Sadetta onkin riittänyt tälle päivälle ihan riittävästi. Kävin tänään tapaamassa Kerttua, ja hän salli minun silittää itseään. Kerttu on todella kaunis viljakäärme.
Ihana Kerttu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti