Syksy

Kyllä tämä syksy on kaunista ja väririkasta aikaa. Voisiko luonto enää kauneimmin itseään koristella kuin näinä päivinä.

 Tänään oltiin pienessä tihkusateessa metsässä ja etsittiin samalla sieniä, jotta saadaan sienipiirakkaa.

 Olin Toscan kanssa metsässä ja yllättäen edessämme seisoi terrieri ja perässä pariskunta. Ehdin vain huikata ottakaa koira kiinni kun Tosca nykäisi ja takerruin johonkin puun juureen ja lensin takapuolelleni sammalikkoon. Näytti varmaan just siltä, että ompa hänellä koira hallinnassa. Sieltä sammalikosta totesin vain menkää ohi ja yritin kurkkia Toscan jalkojen välistä koska voisin alkaa kammeta itseäni ylös. Olisi ollut kiva kuulla heidän keskustelunsa sen jälkeen kun olivat kuuloetäisyyden ulkopuolella.

 On se hienoa, että ihmisellä on sellaisia kavereita, jotka lähtevät iloisena lenkille vaikka sataa tihuuttaa, eikä kukaan nyrpistele nenäänsä, että ei mennä kun sataa.

 Kiitos Tiina ja Nuka näistä ihanista syksy kuvista, kyllä luonto on nyt kauneimmillaan ja Tiinan lisäys ja rapakelit.