Olin tänään varannut ajan Tainan Hyvinvointipalvelusta tuon konttini takia kun se on jo vuoden ollut kipeä siinä on plantaarifaskiitti, lääkärin mukaan ikävä ja kiusallinen vaiva joka kestää kaksi vuotta no vuosi sitten jäljellä, mutta Tainalta olen onneksi saanut apua kestää tätä tilanneta. Rosé kin oli saanut kutsun tulla mukaan ja niimpä me tytöt lähdettiin. Saavuttiin perille ja voi kauhistuksen kanahäkki Tainan hoitotilan edessä oli muutaman sentin leveä kiiltävä kynnys, no siitähän ei Rosé tietenkään voinut mennä yli. Ei auttanut houkutelut eikä mitkään temput, joten ei koiralähtöisesti sitten työnsin Rosén ovesta sisään, sillä minua ei houkutellut tulla hoidetuksi vesisateessa pihalla. Sitten oli onneksi mattoja lattialla joten hän tepasteli sitten mattojen päällä. Ulos tuon kynnyksen yli kyllä pystyi hyppäämään. Tuon koiran kanssa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu Rosé voi kyllä aina yllättää.
Rosé kertoo: No olihan se kynnys ihan kamalan leveä ainakin 10 metriä ja mä vaan ajattelin ettei sitten vaan liukastuisi jos lähtee siinä urheilemaan. Ja matothan on sitä varten että niiden päällä kävellään mä olin vaan kohtelias. Ja kyllä mua vähän harmitti että vaan sua mamma rapsuteltiin paljon enempi kuin mua. Mä lähdin mukaan vain sen takia, että pääsin autoajelulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti