perjantai 7. lokakuuta 2022

Eläinlääkärissä

 Mieltäni on jo jonkun aikaa vaivannut, että Keelan kohdalla kaikki ei ole niin kuin pitäisi. KePo kyllä yritti selittää, että olen vain ylireagoiva . Joo voin olla sekin mutta tänään kuitenkin vein Keelan lääkäriin. Pyysin tarkistamaan Keelan korvat, vaikka mitään oireita ei ollutkaan ja lisäksi halusin että Keelasta otetaan laajat verikokeet, koska minusta nyt vain tuntui siltä, että niin pitää tehdä. No korvanäytteistä selvisi, että korvissa oli hiivaa ja kokkibakteereita. Mutta suurin yllätys tulikin sitten verikokeissa , sillä maksa-arvot olivatkin aika lailla koholla. Mietittiin eläinlääkärin kanssa että voivatko kipulääkkeet ja kortisoni yhdessä rasittaa niin paljon maksaa, että arvot ovat nousseet. Keela sai maksan tukihoidon ja nyt katsotaan miten arvot käyttäytyvät, jos parannusta ei arvoissa tapahdu niin sitten mietitään jatko toimenpiteitä. Olen päättänyt, että en panikoidu. Muuten Keela oli oikein hyvässä kunnossa, hampaat  ja ikenet kunnossa, sydän kuullosti hyvältä jne. Keela pääsi myös olemaan opastuskoira kun kolme hoitajaa seurasivat verikokeen ottamista, kun annoimme luvan harjoitella kyseistä toimenpidettä. Keela on kuulemma niin kiltti koira että jopa uudet hoitajat uskaltavat ottaa verikokeen. Annoin luvan yhdellä ehdolla, vain yhden kerran saa pistää, joka tassuun ei reikää tehdä. Kokeen ottaminen sujui hienosti.


Rose´oli odottanut portilla koko sen ajan kun olimme poissa, vaikka äiti oli yrittänyt lahjoa nameilla tulemaan sisälle kun alkoi satamaan, niin uskollisesti odotti meitä portilla.


Juttelin henkilökunnan kanssa kun odoteltiin kokeiden valmistumista. Ihmisten käytös lemmikkiensä kanssa on muuttunut, monet ihmiset tuovat lemmikkinsä lääkäriin aivan liian myöhään. Yritetään itse hoitaa ja monesti se epäonnistuu ja lemmikit joutuvat kärsimään kipuja. Lemmikit viedään sitten viime tipassa päivystykseen ja silloin päivystys ruuhkautuu ja odotusajat ovat jopa 5-8 tuntia. Päivystyksessä istuva henkilö ei monestikaan ajattele muuta kuin omaa lemmikkiään, mutta aina tulee muistaa, että esim  Lumon leikkaus synnytyksen jälkeen kesti viisi tuntia ja kun itse pääsi seuraamaan henkilökunnan työtä vähän toiselta kantilta niin huomasi ettei siinä kukaan kahvilla  istuskellut. Henkilökunnan jaksaminen on koetuksella ja jollain tavalla potilaat on priorisoitava. Toivon ja uskon, että jokainen Belunalainen koti ainakin vie koiransa eläinlääkäriin aina kun koira sellaista kaipaa.



torstai 6. lokakuuta 2022

Onko lupa?

 Muistathan, että koiran pitäminen vapaana toisen mailla vaatii aina maanomistan luvan. Metsässä liikkuminen on koiralle hyödyllistä kuten ihmisillekin. Metsän hajut täyttävät koiran aistit ja koira aktivoituu, myös fyysisesti metsässä kävely on terveellistä ja kehonhallinta paranee. Myös nivelrikkoisen koiran on helpompi liikkua metsäisessä maastossa kuin kovalla asfaltilla.


Itsekin olen tätä lakia rikkonut, kunnes eräänä päivänä sain valaistumisen kun ryhdyin ajattelemaan miten itse reagoisin jos joku luvatta ulkoiluttaisi koiriaan minun metsässäni. Eihän se luvan pyytäminen kovin vaikeaa ollut. Maastot missä me liikutaan kuuluvat kolmelle eri maanomistajalle ja kaikki kolme antoivat luvan kun sitä pyysin. Sen jälkeen on ollut ihan eri fiilis kulkea metsässä kun tietää, että minulla ja koirillani on tähän lupa. Koirien kiinnipitoaika on 1.3. – 19.8. 

Tuona aikana on luonnoneläinten pesimisaika ja metsä on luonnoneläimen koti ja minä ja koirani olemme vain vierailulla siellä. Tulee aina muistaa, että koira on sekaravintoa syövä peto, vaikka ei olisikaan metsästyskoira. Monen lintulajin pesä on maassa ja pikkuiset jäniksen poikaset eivät osaa varoa. Muista siis metsässä liikkuessasi, että olet siellä vain vierailulla ja haluat varmasti jättää vierailusta positiivisen jäljen.


Muistathan myös, että olet aina vastuussa omasta koirastasi ja sen tekemisistä.  Olet aina korvausvelvollinen jos koirasi aiheuttaa vahinkoa jollekin toiselle. Maanomistajalta saamasi lupakaan ei poista korvausvelvollisuuttasi. Metsässä liikkuu myös sienestäjiä, marjastajia, lenkkeilijöitä ja muita koiran ulkoiluttajia. Metsässä voi myös liikkua ihmisiä jotka pelkäävät koiria olivatpa ne suuria tai pieniä. 


Jokainen tuntee oman koiransa ja sen kyvyn totella vapaana ollessaan käskyjä esimerkiksi luokse tuloa pyydettäessä. Varmista aina että koirasi on sinun hallinnassasi kun pidät koiraa vapaana. Myös on hyvä muistaa, että jos koira ei ole hallinnassasi vaan lähtee omille teilleen niin koira voi eksyä tielle, radalle ja jäädä auton tai junan alle. Myös kytketyn koiran kanssa voi nauttia metsävierailusta.

Nauttikaa luonnosta yhdessä rakkaiden karvakuonojenne kanssa.




keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Lehdet putoaa

 Syksy on saapunut todellakin tällekkin pihamaalle, lehdet putoilevat puista.


Muistan aina kun menin hakemaan meidän Taigaa Saksasta oli syksyinen ilta ja vettä satoi taivaan täydeltä kun pysähdyimme Rahelin portille. Pihalle astuttuamme oli pimeää ja vain himmeä valo loisti avoinna olevasta ovesta, pihalla oli isoja kasoja vaahteranlehtiä ja pennut temmelsivät lehtikasoissa. Taiga rakasti vaahteran lehtikasoja koko ikänsä ja aikuisenakin makoili niissä kun niitä hänelle haravoin.


Keelasta ja Rose´sta on tullut aivan erottamattomat, jos jompikumpi yleensä Rose´on yksin ulkona, niin hetki menee kun oven takana haukutaan sellaisella erityisellä haukulla ja kun menen avaamaan oven niin peruutetaan ja vain odotetaan, että kaveri tulee myös leikkimään.



tiistai 4. lokakuuta 2022

Maailman eläintenpäivä

 

Tänään vietetään maailman eläinten päivää. Meillä jokainen päivä on eläinten päivä. Mutta niinhän se on jokaisessa eläinperheessä että omista eläimistä pidetään huolta joka ainoa päivä. Tänään sain aivan upeita kuvia Seinäjoen suunnalta.






Kiitos aivan ihanista kuvista. Nuka prinsessa on niin kaunis.


Ensimmäinen  eläintenpäivä järjestettiin 24.3.1925 ja järjestäjänä oli Henrich Zimmerman ja tilaisuus järjestettiin Berliinissä ja siihen osallistui 5000 henkilöä.

maanantai 3. lokakuuta 2022

Koira syö ruohoa

 Koirien ruohon syönti jakaa hieman mielipiteitä. Saako koiran antaa syödä ruohoa vai ei? Siinäpä vasta kysymys? Ruohon syönti voi olla myös oire suolistosairaudesta. Usein kuitenkin terve koira syö ruohoa tuntemattomasta syystä, tai tuntiessaan olonsa epämukavaksi, sillä ruohon syönti tuottaa usein oksennuksen ja se helpottaa koiran oloa. Ruohon syöntiä pidetään myös närästyksen itsehoito tapana. Osa koirista myös pitää ruohon mausta ja syö ruohoa koska pitää siitä, varsinkin keväällä. Ruoho maistuu makealta ja myös koirat pitävät makean mausta.


Koira voi myös syödä ruohoa stressaantuessaan, tai osana pelkoa jopa tylsyys voi saada ruohon syömisen laukaistua. Pahimmassa tapauksessa se voi olla koiranongelmakäytöstä. Koirat voivat myös syödä kaikkea muutakin "luvatonta" kuten käpyjä, muovia, leluja, vaatteita.


Koiran ruohonsyönti voi olla myös periytynyt villeiltä sukulaisiltaan, joiden on todettu syövän ruohoa vapautuakseen sisäloisista. Vaarallista on myös jos koira ei valikoi syömäänsä kasvustoa vaan voi syödä myös myrkyllisiä kasveja. Toisena vaarana  voi olla jos ruohoa on paljon syöty niin suolitukoksen riski.


Myös villit koiraeläimet syövät ruohoa ja kasvinosia ja ne kuuluvat  niiden ruokavalioon. Villit koiraeläimet myös metsästävät kasvisyöjiä ja saavat näin myös niiden vatsassa "muhimaa" ruohoa. Ruohon syöntiä voidaan siis pitää koiran normaalina toimintana.

sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Sade ja koira

 Syksy ja sateet, olet varmaan huomioinut miten koirasi suhtautuu vesisateessa ulkoilemiseen. Lähteekö iloisena lenkille sateesta huolimatta vai kurkisteleeko huolestuneena oven rakosesta ja peruuttaa sisälle tai käy pika pissalla ja palaa takaisin. Osa koirista tuntee olonsa paremmaksi kun saa sadeasun päälleen ja osa on kauhuissaan eikä halua liikkua minnekään.


Vaikka ulkona sataa niin tarpeet on kuitenkin päästävä tekemään, sillä muuten olo käy tukalaksi ja stressitasot nousee. Kun sataa kannattaa lenkkeily paikka valita huolella esim. metsässä sade ei tunnu ollenkaan niin pahalta kuin aavalla.


Koiralle kannattaa tarjota sen lempiherkkuja ulos lähtiessä ja sateessa liikuttaessa. Muista oma asenteesi, ole rauhallinen ja positiivinen ja iloinen, nauti yhteisestä lenkistä niin koirasikin nauttii.


Älä koskaan jätä koiraasi yksin sateeseen, sillä se on epämiellyttävää, et itsekkään haluaisi yksin olla sateessa kastumassa, märkänä  tulee vilu ja kylmä myös koiralle. Kun olette kastuneet sateessa kuivaa koira kunnolla erityisesti anturat ja niiden välit. Koirille on myös sadevaatteita, mutta useat koirat eivät niistä erityisesti pidä, sään kestävillä tossuilla voi kuitenkin suojata koirasi tassut jos koira sa helposti märkyydestä  oireita tassun väleihin. Koira tottuu kyllä käyttämään sadeasuja kun ne sille opetetaan.


Kumpikin omista koiristani suhtautuu sateeseen erilailla. Rose´ voi makoilla keskellä pihaa vaikka sataisi rankastikin, Rose´ lähtee myös mielellään lenkille sateesta huolimatta. Keela on mallia pika pissaaja joka pitää houkutella pissalle ja Keela suorittaakin asiansa vain jos olet mukana yksin Keela ei sateeseen halua mennä.


 Jos eläin on rokotettu, hyvin ravittu, energinen ja terve, kastuminen ei ole vaaraksi.


Vanhalle koiralle ja pentukoirille voi kastuminen kuitenkin aiheuttaa terveysongelmia. Keuhkokuume, polkuanturoiden vauriot, turkin takut ja ihovauriot ovat mahdollisia ongelmia.  Tässäkin asiassa omistaja on paras tulkitsemaan oman koiransa  elekieltä ja tunnistamaan sen miten tulee toimia oman koiransa kanssa. Sateisia ja aurinkoisia syyspäiviä on varmaan tulossa mutta nautitaan niistä kaikista.

lauantai 1. lokakuuta 2022

Koiran hajuaisti

 Ensin hieman faktaa:

Koiran hajumaailma on kuin toiselta planeetalta verrattuna ihmiseen. Keskikokoisella koiralla on noin 220 miljoonaa hajusolua ja ihmisellä vain 5 miljoonaa. Koira kykenee haistamaan ainetta, jonka pitoisuus yksi biljoonasosa – tämä vastaa pisaraa nestettä 20 olympiakokoisessa uima-altaassa.

Oltiin tänään lenkillä ja käveltiin tuota VR:n huoltotietä pitkin, huoltotien reunoilla kasvaa metrin pituista heinää ja molemmat koirat kävelivät kauniisti pitkin huoltotietä ja yht´äkkiä Rose´hypähtää heinikkoon ja hänellä on suussaan kuollut pikkulintu. Onneksi Rose´luovutti linnun pois kun kerroin sen olevan mamman. Keela olisi varmaan sen nielaissut. Olisi ollut hienoa tietää kuinka kaukaa Rose´tuon linnun paikallisti ja todella tarkasti kohdisti missä raato on.


Minun ihanat koirani, minun muruni Rose´ja Keela.