Kylläpäs on metsä täynnä aarteita, tänään aurinko paistoi ja oli muutenkin ihana syksyinen sää, minä ja koirat löysimme metsästä monenmoisia aarteita. Punaiset puolukat ovat jo paikka paikoin kypsyneet, mustikoita isoja pullukoita ja niin makoisia ja lampaankääpiä nam nam ja mitä ihmettä mustia torvisieniä ja ei mitään yksi ja kaksi vaan paljon ja kanttarelleja, siis saalis oli mitä mainioin. Tämän lisäksi luonnon kauneutta, raitista ilmaa ja hyvää koiramaista seuraa. Koiritsakin on metsässä jännittävää kun lähes joka ilta tavataan joku marjastaja tai sienestäjä, tänään tavattiin nainen joka oli poimimassa tatteja. Tapaamisesta tulikin mieleeni eilinen ilta, lähes koko illan satoi vettä joten kun koirat tulivat sisälle olivat ne kohtuullisen rapaisia, joten pesuhommiin ryhdyttiin ja niimpä riisuiduin alusvaatteilleni kun koiria pesin ja kun tämä homma oli valmis ajattelin, että lähdempä Bellan kanssa vielä iltalenkille, klo noin 22 ja ei muuta kuin se vanha toppatakki päälle joka odotti roskiin menoa ja muovikengät jalkaan, sillä eihän tuohon ajankohtaan enää kukaan ole liikkeellä, no päästiin Bellan kanssa jonkun matkaa metsätietä kun huomasin, että rinnalleni oli ilmestynyt toinen pentumainen koira jonka tunnistin uusien naapureidemme koiraksi, yritin kehoittaa koiraa palaamaan kotiin, mutta ei puhettakaan koska hauskaa seuraa oli tarjolla. Sitten kuulin pimeydestä naapurin rouvan äänen (ensimmäinen tapaaminen) joka huusi anteeksi pyytäen että koira oli karannut heidän pihaltaan. Ei siinä muuta kuin tervetulotoivotuksia uudelle naapurille ja ei tässä vielä kaikki myös perheen isäntä saapui paikalle koiraa etsiskelemään. Luultavasti naapurit luulivat minun karanneen jostain hourulasta kyllä niin omituiselta näytin, ei auttanut kuin hymyillä, sillä kaikki selitykset olisivat vain saaneet heidät tutkimaan minua entistä tarkemmin. Miten se nyt menikään, että ensivaikutelma on se tärkein, luultavasti naapurimme pohtii miksi ihmeessä kuljen kesä kuumalla vanha rikkinäinen toppatakki päällä alushousut vilkkuen, yön pimeydessä jne... ja minä taas mietin miksi en heti vienyt tuota onnetonta takkia sinne roskiin ja mikä sisäinen intuiitio sai minut pukemaan sen päälleni.
Koiranleikkiä
Ladyt
Pilvi ja punainen pullo
Illan varjoon himmeään .................
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti