Pienillä asioilla sitä saakin jännitystä elämäänsä kun on oikein hyvä mielikuvitus ja siitä minulla ei ainakaan ole puutetta. Tänään yritin lähteä lenkille heti töistä tultuani, mutta ei voi mitenkään ehtiä ennen pimeyttä joten taas oli pimeää. Juuri kun olin lähdössä niin muistin töissä lukeneeni jutun missä kerrottiin, että hirvi oli pahoinpidellyt naisen kuoliaaksi, joten ajattelin ottaa taskulampun mukaan, vaikka en nyt ole ihan varma onko helpompaa tulla pahoipidellyksi kuoliaasi taskulampun valossa vai ihan pimeässä. Sitten Bella hihnan päähän ja metsään, olipas metsä oudon näköinen kun taskulampulla kurkisteli vasemmalle ja oikealle ihan oikeasti melkein voi nähdä menninkäisiä, örkkejä, öhkömönkiäisiä, maahisia ja mörrimöykkyjä puiden alla ja ainakin kuulla niiden kuiskivan sinun takanasi. Matkamme jatkui ja Bella kulki rauhallisesti nuuskien metsän tuoksuja, silloin kuulin kaukaa ulvontaa aivan kuin oikea susi olisi ulvonut, tosin Bella ei siihen reagoinut ja kun lähestyimme kotia niin ulvonta vain lisääntyi ja Diwahan se oli. Minun läheisriippuvainen koirani on oppinut ulvomaan luultavsti paremmin kuin sudet, sillä Diwa ulvoo tosi upeasti ja kaikki muut koirat vain haukkuvat, on tuo Diwa kyllä sellainen pakkaus, että tuollaisen koiran kohtaa vain kerran elämässään. Ette muuten usko kuinka suurelta leonbergin varjo näyttää taskulampun valossa ihan kuin olisi mammuttia taluttanut hihnassa. Kannttaa kokeilla elämyslenkkeilyä taskulampun valossa.
Laitetaan tähän vähän pimeämpi kuva, että tunnelma säilyy.
Ulvova mylläri ei kun Diwa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti