Kaikella on tarkoituksensa

Kyllä elämä on yhtä vuoristorataa, eilen onni potki pehmein tassuin ja olin niin onnellinen Taigan tuloksista ja toki olen vieläkin niistä onnellinen, mutta tänään sitten toteutui pahin pelkoni. Olen nimittäin yrittänyt saada itselleni pientä leopentua ja nyt oli kolmas kerta kun sitä yritin. Tälläkin kertaa epäonni oli mukana ja toiveet eivät toteutuneet. Uskon kuitenkin, että kaikella on tarkoituksensa ja ystäväni vakuutti, että ei minua vielä voi laskea riskipennun ostajaksi. Nyt täytyy luottaa tuohon Palomaan, että Paloma tekisi minulle muutaman pikkuisen tytön, sanoin kyllä Harrylle, että jätän kaikki tytöt kotiin jos vai Paloma niitä minulle tekee tai onhan siinä aika iso osuus tuolla Nestorillakin.

Tänään päätimme lähteä taas tuonne pienten vihaisten mummojen metsään ja alku sujuikin ihan hyvin.

 Pieniä vihaisia mummoja ei näkynyt ollenkaan, vaan koirat saivat juosta ja nuuskia ihan sydänten kyllyydestä.

Meno olikin sen mukaista, vaikka ilma olikin aika painostava nii Lotta ja Taiga painelivat iloisena vihreässä metsässä.

 Maanantai aamuna Lotta lähtee lomamatkalle Kepon kanssa.

 Taiga on kyllä niin penumainen vielä ja loikkii ja hyppii, mutta mikäs on hyppiä kun on terveet lonkat.

.Kaksi minuuttia tämän kuvan ottamisen jälkeen otin koirat hihnaan ja kolme minuuttia tämän kuvan ottamisen jälkeen edessäni seisoi pieni vihainen mummo veitsi kädessä. En tiedä mitä mummo metsässä veitsineen teki, mutta olimpa iloinen, että minulla oli koirat hihnassa kuten kunnon koiranomistajalla konsanaan.