Ei tunnu juurikan vanhemmalta

Kiitos ihan hirvittävän suuresta määrästä onnitteluita, niitä on tulvinut postista, sähköpostista, puhelimesta ja fb:ssä on toista sataa onnittelijaa, mutta kyllä tässä onnea tarvitaankin. Olo ei juurikaan ole vanhemman oloinen kuin eilen, mutta onhan jotain varmasti tapahtunut kun vuosikymmen kerran on vaihtunut. Seuraava etappi ei sitten olekkaan kaukana vaan 1.9 sitten alkaa eläkeläisen elämä, toivottavasti kiireet ei ainakaan lisäänny, sillä yhtään enempää en ehdi kun nytkin on kalenteri piukassa. Huolta ja murhettakin päivään on mahtunut isäni on taas joutunut sairaalaan ja huoli on kova. Ainoa lohtu on että ainakin apu on lähellä. Tällaista se elämä aina on murheitakin tulee roppakaupalla. Eivät ne tähän loppuneet mutta annetaan niiden nyt loppujen  odottaa hieman ja yritetään selvitä näistä päällimmäisistä ensin. Kasvattieni ihania onnittelukortteja ne ovat kovasti ilahduttaneet päivääni.

Roomeo

Rudolf

Nelson ja Oliver

Max

Paloman ja Betun tervehdys

Eemeli

Amoksen onnittelu rapsut

 

Pepsukka