 |
| Marja-Liisa kuvaja ja Tarek |
nimittäin leonbergi ei ole pihan perän koira, vaan koira joka haluaa
toimia ihmisen kanssa .Joillakin yksilöillä sitä on enemmän joillakin vähemmän.
Näihin vuosiin on sitten mahtunut 2 edesmennyttä ja 4 touhuaa tällä hetkellä kotonani
eli kuusi leoa on mahtunut näihin vuosiin. Nyt kotonani asuu Arjan
kasvatti Belunan Sirius Lumo. Hyvin määrätietoinen tyttö, joka kertoo
ISOON ÄÄNEEN mitä haluaa ja miten asia hänen mielestään juuri sillä hetkellä
menee. Koira joka leikkii yhä pehmoleilulla varsinkin
vetoleikkejä.Tällaista ns. leikkivää leonbergiä tässä talossa ei vielä ennen
olekkaan ollut. Olen aina sanonut kouluttajille että leonbergiä EI voi
palkata lelulla, vielä kun Lumo oli pieni tai että, leonbergi ei tartu
leluun, mutta nyt taidan vetää sanani takaisin. Toki namipalkka on
kaikkein paras. Lumo on itsenäinen perskärpänen, mitä se sitten
tarkoittaakin, hän on tyttö jota ei voi jättää ulkopuolelle, kun
touhuan kotiasioita,vaan hän touhuaa mukana. Kantaa lautaa, kantaa
sukkaa, istuu vessassa kanssani, syö kanssani niin aamulla kuin
iltasella, juo kahvit kanssani, katsoo tv:tä yms.Mitä ikinä teenkin pieni kuono on aina lähellän.
Toisinaan se ärsyttää, koska mitään ei saa tehtyä ilma koiran läheisyyttä, mutta toisaalta se on aika hauskaakin, 
ainakin kun joulupirpareissa oli Lumon karvoja 
.Lumo on myös äänekäs leonbergi, kuten edellä kerroin. Hänellä oli nuorempana nukkumattomuus kausi tai siis nukkui hän, mutta aamuyön hiljaisina tunteina hän heräsi, falsetti oli sen mukainen, kun hän kertoi mitä mieltä oli nukkumisesta. Tämäkin asia ratkaistiin niin, että Lumo nukkuu eteisessä, sinne hän marssii iltaisin ja monesti hän haluaa siis HUOM, hän haluaa, että portti laitetaan kiinni, sinne hän sittten rauhoittuu. Monesti Lumo syö eteisessä (meillä kaikilla koirilla on oma ruokapaikka). Myö herkut syödään omalla paikalla, paikka on tuttu ja turvallinen. Siellä on oma peti ja siellä saa olla ihan rauhassa.
Lumo on tyttö joka vie pikkurillin ja samalla koko käden jos et ole tarkkana. Hän tietää mistä narusta vetää ja miten ruskeilla nappisilmillä saa tahtonsa läpi. Mutta näissä on aina vaaransa kun tarpeeksi antaa periksi niin kohta sulla on käsissäsi sellainen tyttelö, ettei toista ole ja kaikki konstit on otettava käyttöön. Määrätietoinen, johdonmukainen sekä palkitseva kasvatus Lumon kohdalla on A &O. Hän ei mene rikki, jos joutuu odottamaan portin takana, kun muut syövät ja jos oma kuppi on jo tyhjä. Hän ei mene rikki jos kerron ettei tämä asia ollut kivasti tehty, tai en anna hänen hyppiä päälleni. Koskaan meillä ei käytetä väkivaltaa, vaan pyrin ohjaamaan koiran pois väärästä toiminnasta toiseen ns. oikeaan toimintaan. Toki näissäkin olen joutunut halkomaan hiuksiani ja kehittämään taitojani miten toimin toisella tavalla. Ja myönnän on näihin vuosiinkin mahtunut kirosanakin, mutta ei näistä kukaan ole mennyt rikki ei edes Lumo (anteeksi Arja
)
Mutta Lumo kaikessa vilkkaudessaan on ollut pientä verrattuna Arjan
kummilapseen Tarekkiin, jonka kanssa todella sai pistää koulutstaitonsa
likoon niin vilkas poika oli, mutta kas Takekkikin jo reilu 3-vuotiaana alkaa rauhoittumaan, vaikka ei kukaan olisi uskonut . Juuri nytkin tämä tyttelö kertoo mielipidettään vieressääni kun kirjoitan tätä, TYLSÄÄ MAMMA TYLSÄÄ. En reagoi vaan jatkan kirjoittamista, koska pyrin siihen, etten palkkaa mankumisesta. Näin olen hän lopettaa ja alkaa touhuamaan omiaan. Sinnikäs pitää olla.
En tiedä miksi aloin tätä kirjoittamaan ehkä vain siksi että halusin kertoa, että uskokaa teillä jokaisella on kotonanne kimpale KULTAA, kun teillä on leonbergi
 |
| Lumo |
Kiitos Marja-Liisa kivasta kirjoituksesta ja siitä, että sain sen jakaa blogissani. Saat anteeksi sen kirosanan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti