Tänään oli niin kylmä, että meinasi naama irrota, ensin lähdettiin tuonne peltotielle, mutta pakko oli kääntyä takaisin tuuli pyöritti lunta ja heitteli sitä päin naamaa niin että kirveli. Sitten suunnistettiin metsään ja siellä se tuuli sitten riipoi lunta puisto ja viskoi sitä päin naamaa ja niskaa. Me Rose´n kanssa luovutettiin ja suunnistettiin kodin lämpöön. Keelahan ei nyt sitten edes harkinnut lähtevänsä moiseen säähän.
 |
| Täällä mamman sängyssä on kyllä hauskempaa. |
Keela on voinut tänään paremmin kuin eilen, mutta jotain tuon koiran sisällä tapahtuu, sillä täytyy snoa että välillä haisee aika pahalle. Ruoka kyllä maistuu. Toivottavasti alkaa helpottaa tuo vatsakipu. Katsoin myös aamulla kun köpötteli tuolla ulkona, että on aika jäykkä ja kävely on köpöttelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti