Vettä satelee aivan kun taivaassa olisi unohtunut jokin hana auki ja nyt kaikki vesi vyöryy niskaamme. Oletteko koskaan ajatelleet kuinka kauniilta vesihelmet nyttävät leonbergin selässä, minusta ne näyttävät tosi kauniilta. Oletteko miettineet miten hienolta varmasti koirasta tuntuu kun vain kerran ravistaa niin kaikki vesipisarat ovat lentäneet taivaan tuuliin tai seinille tai minun päälleni tai pudonneet vain matkalla huoneesta toiseen. Mitä mieltä olette siitä olisikohan kysymys koirataiteesta, kun juuri pestyllä lattialla on epämääräinen määrä joka suuntaan meneviä tassunjälkiä, se voisi ehkä olla koirarapataidetta. Minähän pidän tassun jäljistä, eihän silloin paikalla pitäisi olla merkitystä jos kerran pitää tassun jäljistä, väliäkö sillä onko ne lattialla, lakanakulmassa vai auton kyljessä, tassunjälkiä jokatapauksessa. Ajatella koiran ei tarvitse kasvaa aikuiseksi, se saa kävellä vesilätäköissä aina kun se haluaa ja minusta tosiaan tuntuu että se aina haluaa. Kissat ovat ihania olentoja, ne osaavat nauttia sadepäivästä käpertymällä sängynkulmaan ja kehräämällä kylki toisen kyljessä kiinni, näitä päiviä varmasti kutsutaan kissanpäiviksi.
Ihanaa vain minä ja pantteri.
Kaksin aina kaunihimpi
Aina on tilaa yhdelle joka käyttää rexonaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti