Tänään lähdettiin Keelan kanssa lenkille ja tapahtui jotain mitä ei koskaan ole tapahtunut, nimittäin Keela katosi ja jätti minut. En löytänyt Keelaa mistään, vaan etsintöjen jälkeen oli pakko suunnistaa kotiin. Kukas se siellä kotiportilla istuikaan, Keela. Hän oli saanut ensimmäisen portin auki ja istui toisen portin edessä. Toki hän ilahtui kun näki minunkin saapuvan kotiin. Luulen, että Keela on saanut jonkin asteisen trauman Porvoon reissussa ja hän on päättänyt ettei lähde kotoaan mistän. Saatiin naapurin jake pihalle leikkimään, mutta Keela ei ollut Jakesta kiinnostunut vaan hän halusi vain rapsutuksia naapurin rouvalta. Päätin sitten etä Rosé varmasti haluaa leikkiä Jaken kanssa no kyllä kaikki 10 sekunttia ja sen jälkeen hän halusi takaisin omaan tarhaansa. Ovat nämä minun koirani tosi kummallisia.
Keela on myös tänään urakoinut ja kaivanut ihan joka paikkaan suuria monttuja ja onnistui kaivamaan itsensä lähes terassin alle. Tapahtuma rikas päivä tämäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti