lauantai 2. helmikuuta 2013

Sissin kuulumiset


 Laitan tähän Sissin omistajan kertomuksen kun Sissi oli käynyt vaihdattamassa siteet.
Marjon kertomaa:

Tänään käytiin vaihtamassa sidokset ja alta paljastui tämä näkymä (kuva alla): Keltaiset ilmapallonpätkät on dreenejä jotka valuttaa ylimääräistä kudosnestettä pois haava-alueelta. Siistiltä näytti, hyvin on lähtenyt parantuminen käyntiin. Hoitaja näytti kuvan "karvaisesta kaksosesta", kokoa veijarilla oli 4-5 cm ja karvapeite kuin aikuisella leonbergillä. Ei ollut hoitaja ennen nähnyt yhtä isoa ja karvaista tapausta. Eikä kuulemma Sissi muutenkaan ole standarditapaus. Huoh. Miksei me joskus voitas olla ihan vaan keskiluokkaisen tylsiä ja keskinkertaisia.
Kuva Sissin päästä
 Valitettavasti minun täytyy sanoa Marjolle, ettei se onnistu tuo toive tylsästä ja keskinkertaisesta elämästä, sillä nuo koirat ovat aitoja Belunalaisia ja mikään meiltä lähtevä tai meillä oleva ei ole tylsää ja keskinkertaista vaan aitoa, jännittävää, ongelmallista, uskomatonta ja ihanaa joskus jopa vaikeaa. Paranemisia Sissille. Tänään olaan puuhattu kaikenlaista lenkkeilyn lomassa, sillä Taiga on käynyt tutustumassa mailman ihmeisiin, ensin me käytiin huonekalukaupassa ja siellä Taiga marssi suoraan myyjän tervehtimisen jälkeen peilipöydän äärelle ja kiipesi siihen seisomaan etutassuilla ja alkoi peilaamaan, joten myyjä totesi tuon on ihan varmasti narttu.
Vielä jäi intoa noiden puiden syömiseen.

Mä syön koko "puun"
 Sitten Taiga kävi lemmikkieläinliikkeessä, ostamassa itselleen uuden pannan koska, jo kaksi pantaa on jäänyt pieneksi ja meillä ei olut yhtään sopivaa pantaa Taigalle (Ei kysytty Kepon mielipidettä). Panta löytyikin ja sitten ostettiin pari uuden tyyppistä kongi-lelua.
Pilvi saii sen toisen lelun miksi?


Minä en ymmärrä sitä?

Voitko mamma selittää?
 Sitten me käytiin  juoksentelemassa P-alueella ja siellä tavattiin paljon ihmisiä, ja ne huusivat aina voi kuin ihana kun ne katsoivat minua. Sillä yhdellä sedällä oli nöffi-lapsi mut se ei ollut päässyt mukaan, miksiköhän? Käytiin Pankkiautomaatilla ja minä osasin odottaa hienosti enkä pelännyt yhtään vaikka autoja ajoi siitä ohi. Mutta kun pääsin kotiin niin mua väsytti tosi paljon ja Pilvi sai leikkiä molemmilla uusilla leluilla.

 En minä yhtään tiedä miksi me kaikki tässä likakaivon kannella istutaan, mutta kiva kun mamma huutaa koko ajan hienoa, ai kun nnätisti, kait tää sitten on niin hienoa.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti