No niin taas talvi näyttää aivan uutta ilmettä, eilinen lumikaaos onkin muuttunut tänään peilikirkkaaksi jäätiköksi ja vesisateeksi. Lenkkeily olisi ollut liian riskaapelia koirien jaloille ja myös itsellenikin, joten pitäydyimme vain pissalenkeillä kotitontilla. Tänään minulle kävi vahinko, mitä ei pitäisi sattua. FB:n muistoissa tuli esille video missä edesmennyt Taiga koirani tervehtii minua kun tulen kotiin sellaisella mullikkamölinällä. Muistin sen tilanteen ja halusin vielä kerran kuulla Taigan ääntä ja se oli iso VIRHE. Sain videon hiljennettyä muutaman sekunnin kuluttua, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Keela riehaantui aivan täysin, Keelan täytyi tunnistaa äitinsä mölinä. Kun Taigaa ei löytynyt sisältä paineli Keela ympäri tonttia Rose´perässään. Minulle tuli niin paha mieli kun aiheutin tuollaisen harhan Keelalle, että Taiga olisi jossain lähellä. Onneksi ruoka on se mikä sai Keelan ajatukset pois tapahtuneesta.
 |
| Muistoissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti