Lähdettiin lenkille ja päästiin metsään. Peuratutka käynnistyy välittömästi, häntä pystyyn tukka onkin jo ja ryhti viimeisen päälle ja niin alkaa tutkaus vasemmalle, oikealle ja naps peuroja havaittu ja niin alkaa ajokoirahaukku ja villi peuratanssi. Peurat loikkivat menojaan matka jatkuu pysähdys ja taas alkaa ja peuroja nähty ja tanssi ja ujellus alkaa. Keela ei näe mitään mutta riehuu myötätunnosta mukana ettei vain jäisi mikään hauskuus kokematta. Olipas niin rentouttava lenkki, mutta peuratutka saatu raahattua kotiin märkänä ja kaikkensa antaneena.
On se Rose´sellainen energiapakkaus, ettei paremmasta väliä. Aina saa olla tarkka ettei pääse omatoimipeura-ajolenkille, sillä siitä ei varmasti hyvä seuraisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti