Surullista

 Tuntuu, että nyt taas eletään aikaa jolloin moni lemmikki siirtyy tuonpuoleiseen ja monessa perheessä eletään surullisia hetkiä, luopumisen hetkiä. Koiran kuolema on raskas kokemus perheelle ja lohdutusta voi yrittää hakea luonnosta, musiikista, ystävistä, muistoista, kuvista ja yhdessä koetuista hyvistä asioista.

Oma tapani selvitä on ollut luonnossa liikkuminen jäljelle jäävien karvaisten kavereiden kanssa, eniten pelottaa kun koti jää tyhjäksi. Minun jokaiseen koiraani tai koirani menettämiseen liittyy jokin kaunis merkityksellinen laulu, laulu jota kuuntelen yhä uudelleen ja uudelleen. Keelan kohdalla kyseinen kappale oli Kaija Koo - Jos sua ei ois ollut. Aina kun kuuntelen tuon kappaleen ikävä ja suru vierivät ylitseni, mutta tiedän että suru täytyy surra pois. Pyrin aina muistamaan omien lemmikkieni kohdalla kaiken sen ilon mitä ne minulle ovat tuottaneet ja kaikki ne ihanat yhteiset asiat mitä saimme tehdä.

Tärkeää itselleni on ystävän tuki, ystävän joka ymmärtää joka on kokenut saman ja joka jaksaa kuunnella. Sanoja ei tarvita sillä sellaisia lohdutuksen sanojan ei olekaan mitkä siinä tilanteessaa auttaisivat. Suorastaan ärsyttää vaikka tietää että tarkoitetaan hyvää kun ihmiset yrittävät lohduttaa sanomalla tiedän miltä sinusta tuntuu, no et todellakaan tiedä nämä tunteet ovat vain minun tunteitani ja niitä et voi sinä tietää. Anna minun pitää oma suruni ja ikäväni et voi niitä minulta varastaa, mutta voit tukea minua selviytymään surussani ja ikävässäni.